Historia
Suomalaisen filosofian historiaan pääsee tutustumaan Filosofia.fi-portaalissa monin tavoin. Omana aikanaan merkittävimpien suomalaisten filosofien kavalkadi on koottu portaalin biografiakokoelmaan, jossa esitellään tiiviissä elämäkerroissa 37 keskeistä hahmoa eri vuosisadoilta. Kuva-arkisto sisältää puolestaan kuuden 1900-luvun aikana vaikuttaneen filosofin albumit. Filosofinen verkkoensyklopedia Logos sisältää laajat artikkelit, joissa suomalaisista filosofeista esitellään Erik Ahlman, Eino Kaila, Raili Kauppi, J. E. Salomaa, Erik Stenius, J. V. Snellman, Edvard Westermarck ja G. H. von Wright.
Sekä alkuperäisaineistoja että suomalaisen filosofian historian tutkimusta löytyy portaalin arkistosta. Arkistoa voi selata aihepiireittäin, tekijöittäin tai käyttämällä hakutoimintoa. Monia arkiston sisältöjä on myös esitetty temaattisina kokoelmina. Portaalia ja niin & näin -lehteä varten on muun muassa haastateltu koko joukko suomalaisia emeritusprofessoreita, ja löydät keskustelut haastattelukokoelmasta.
Seuraavassa on muutamia muita vinkkejä, joiden avulla voi muodostaa käsitystä Suomessa harjoitetun filosofian vaiheista eri vuosisatoina.
Perehtymisen voi aloittaa kokoelmasta Ajatuksen kulku. Se sisältää vuonna 2004 julkaistun pienen historiateoksen artikkelit kolmella kielellä. Artikkeleissa esitetään neljä näkökulmaa suomalaisen filosofian vaiheisiin 1200-luvulta omaan aikaamme. (Myös Wikipediasta löytyy suomalaisen filosofian historiasta suppea artikkeli, joka lähinnä linkittää yksittäisten filosofien artikkelisivuille.)
Varhaisimpaan Suomessa julkaistuun filosofiaan pääsee käsiksi tustumalla arkistoon digitoituihin Turun Akatemian väitöskirjoihin. Portaaliin digitoiduista latinankielisistä dissertaatioista varhaisin on Axel Kempen tasavaltalaisen Rooman hallintomuotoa käsittelevä Disp. politica. De administratione reipublica civili togata, jota puolusti hänen oppilaansa Nils Ljungbergius Svenonis vuonna 1664. Kempe oli Turun Akatemian (ja siten koko maan) ensimmäinen varsinainen kirjastonhoitaja. Vuonna 1658 hänet nimitettiin politiikan ja historian professoriksi filosofiseen tiedekuntaan, ja tässä roolissaan hän opetti ja ohjasi opiskelijoita sekä kirjoitti useita tutkimuksia. Ajan tavan mukaisesti tutkimuksia julkaistiin dissertaatioina, joita puolustivat väitöstilaisuuksissa professorin oppilaat. (Kempestä voi lukea lisää häntä käsittelevästä Wikipedia-artikkelista.)
Vastaavia professorien ohjaajan roolissa (praeses) kirjoittamia mutta oppilaiden puolustamia (respondens) dissertaatiota löytyy arkistosta runsaasti 1600–1800-luvuilta. Useilta oman aikansa merkittävimmiltä professoreilta, jotka näkyivät niin yliopiston piirissä kuin kulttuurissa laajemminkin ja jotka toivat yleiseurooppalaisia virtauksia tuolloisen Ruotsin sivistyselämään, on digitoitu useita teoksia. Heistä voi mainita esimerkiksi Henrik Hasselin, Johan Bilmarkin, Frans Mikael Franzénin, G. I. Hartmanin, Johan Anders Lagusin ja Johan Henrik Avellanin.
Kuvaskanneroinnin lisäksi monet arkistoon digitoiduista väitöskirjoista on litteroitu, jotta niiden lukeminen on helpompaa latinaa osaaville. Osa on myös suomennettu, joten ne ovat myös latinaa taitamattomien ulottuvilla. Niistä varhaisin on Turun Akatemian kaunopuheisuuden (eloquentian, retoriikan) professorin, runoilija Daniel Achreliuksen Diss. politica de bello ejusque causis. Se käsittelee varhaismodernina aikana herännyttä ja merkittäväksi muodostunutta filosofista teemaa, sodan oikeutusta ja sitä, miten kristityn pitäisi sotimiseen suhtautua. (Ks. myös Achrelius Wikipediassa.) Siirryttäessä Turun Akatemian jälkeiseen aikaan portaali pitää sisällään digitoinnin muun muassa ensimmäisestä suomeksi ilmestyneestä filosofian väitöskirjasta, joka on toimittaja ja lehtori Julius A. Lylyn Plootinos sielun substantiaalisuudesta. (Ks. myös Lyly Wikipediassa.) 1800-luvulta löytyy tietysti myös J. V. Snellmania käsitteleviä aineistoja ja biografiasivu (jo edellä mainitun Logos-artikkelin lisäksi).
Kulttuurisen murroksen ja uudistumisen aikakausi 1800–1900-luvun taitteessa näkyi etenkin vilkastuvassa kulttuuri- ja aikakauslehtikentässä. Valtaosin ruotsinkielistä filosofista kulttuurikeskustelua voi kartoittaa arkistoon digitoiduissa kirjoituksissa vuonna 1876 perustetusta Finsk Tidskrift -lehdestä. Myös suomenkielisiä puheenvuoroja sisältää vuosisadanvaihteen maailmankatsomuksellista ja eettistä debattia avaava kokoelma Siveysoppi ja uskonnonopetus.
Vuosisadan alkuvaiheen ajattelijoista merkittävimpiin kuuluneille Rolf Lagerborgille ja Edvard Westermarckille on omistettu omat kokoelmansa, joihin sisältyy muun muassa heidän keskinäistä kirjeenvaihtoaan. Heitä myöhemmän 1900-luvun suomalaisen filosofian vaiheita, teemoja ja tutkijoita voi etsiä esimerkiksi Ajatus-vuosikirjassa ilmestyneistä teksteistä sekä alussa mainituista Logoksen henkilöartikkeleista. Arkistoon sisältyy myös muista lähteistä koottu joukko suomalaisen filosofian historian tutkimusta. Näitä ja muita arkiston digikokokoelmia täydennetään jatkossakin, jos merkittäviä aineistoja on saatavilla ja rahoitus mahdollistaa uusia digitointihankkeita.