väitökset

Lauri Järvilehdon väitöskirjan "Pragmatic A Priori Knowledge" väitöstilaisuus Jyväskylän yliopistossa 16.12.2011

FM Lauri Järvilehto väittelee 16.12.2011 klo 14:15 Jyväksylän yliopistossa aiheesta "Pragmatic A Priori Knowledge: A Pragmatic Approach to the Nature and Object of What Can Be Known Independently of Experience". Väitöstilaisuus järjestetään Historica-rakennuksessa (Seminaarinmäki), salissa H320.

Vastaväittäjänä toimii professori Robert Sinclair (Brooklyn College) ja kustoksena Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto).

Väittelijän yhteystiedot:

Lauri Järvilehto, lauri.jarvilehto -at- filosofianakatemia.fi
 

FM Ilmari Jauhiainen väittelee 10.12.2011 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Constructions and situations – a constructivist reading of Hegel's System". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIII, Unioninkatu 34 [Helsinki].

Vastaväittäjänä on professori Andreas Arndt, Humboldt-yliopisto, Berliini, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7321-2

Väittelijän yhteystiedot:
Ilmari Jauhiainen
ilmari.jauhiainen(at)helsinki.fi
 

OTK, VTM Susanna Lindroos-Hovinheimo väittelee 13.5.2011 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Despairing Justice and the Ethics of Legal Interpretation" (Epätoivoinen oikeudenmukaisuus ja oikeuden tulkinnan etiikka). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Sali P III, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Desmond Manderson, McGill University, Kanada, ja kustoksena professori Kaarlo Tuori.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan oikeuden tulkinnan teoriaa. Oikeuden tulkinnassa on kyse päätöksentekijän (esimerkiksi tuomarin) sellaisesta toiminnasta, jossa hän määrittelee oikeudellisten tekstien merkityksiä tapausten ratkaisua silmällä pitäen. Koska oikeudelliset normit ovat kielellisiä ilmaisuja, nousee tarkastelun keskiöön oikeuden ja kielen suhde. Tutkimus selvittää tätä suhdetta erilaisten kieli- ja tulkintafilosofisten teorioiden avulla. Tutkimus on poikkitieteellinen sijoittuen oikeustieteen ja filosofian leikkauspisteeseen.

Oikeudellinen tulkinta eroaa merkittävillä tavoilla muiden tekstien tulkinnasta erityisesti siksi, että sitä ohjaa oikeudenmukaisuuden vaatimus sekä usein myös ratkaisupakko. Epävarmoissa tilanteissa tuomarin on ratkaistava tekstin merkitys, eikä tätä ratkaisua voida pohjimmiltaan perustella millään kielellisellä seikalla, kuten esimerkiksi sanojen tavanomaisella tai sanakirjanmukaisella merkityksellä. Kielen monimerkityksellisyys on koettu oikeusteoriassa ongelmaksi jo jonkin aikaa. Tutkimuksen merkittävin anti on, että siinä kehitetään sellainen näkemys oikeudenmukaisesta tulkinnasta, joka ei edellytä että merkitys olisi stabiili. Avoimuus voi myös olla arvokasta oikeudenmukaisuuden kannalta.

Tutkimuksen kielifilosofinen lähtökohta on Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofia, mutta sen lisäksi tarkastellaan runsaasti myös mannermaista merkitys- ja tulkintafilosofiaa, erityisesti Jacques Derridan ja Hans-Georg Gadamerin ajattelua. Wittgensteinin ja Derridan välillä on löydettävissä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä, samoin Derridan ja Gadamerin, jotka tosin ovat monesta asiasta eri mieltä. Tutkimus päätyy näiden teorioiden perusteella kannattamaan käsitystä, jonka mukaan merkitystä on tarkasteltava ihmisten välisissä suhteissa ja kommunikaatiossa. Kysymys tulkinnan vastuusta nousee keskiöön. Tätä kautta merkityksen ongelma johtaa etiikkaan, jossa on myös kyse ihmisten kohtaamisesta ja kunnioituksesta. Sitä pohditaan tässä tutkimuksessa erityisesti Emmanuel Levinasin ajattelun kautta. Oikeuden tulkinnan etiikka onkin tutkimuksen keskeinen aihe. Tätä kautta oikeudellisen tulkinnan ongelma sijoittuu eettiseen tilaan, joka tosin samanaikaisesti heijastuu poliittiseen. Oikeuden tulkinnalle on tunnusomaista, ettei siinä olla kasvokkain toisen ihmisen kanssa eettisessä suhteessa, vaan pohdittavana on laajempia yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta koskevia kysymyksiä.

Arkkitehtuurin uudessa poetiikassa etsitään kohdallista suhdetta teknologiaan

Arkkitehti ja filosofian lisensiaatti Pekka Passinmäen väitöskirjassa tarkastellaan poetiikan ja teknologian suhdetta arkkitehtuurissa. Kun ihminen lähestyy luontoa teknologisesti, keskeisellä sijalla on luonnon pakottaminen ihmisen tarpeisiin. ”Poeettisessa lähestymistavassa” asenne on täysin vastakkainen. Siinä ihminen ottaa vastaanottavan asenteen luontoa kohtaa. Tutkimuksessa kartoitetaan poeettisen arkkitehtuurin mahdollisuutta nykyaikana. Lopputuloksena ei ole teknologian hylkääminen, vaan lähestymistapa, jossa teknologiselle maailmalle sanotaan yhtä aikaa ”kyllä” ja ”ei”.
 
Passinmäki kuvaa poeettisen arkkitehtuurin mahdollisuutta hyvin laajaa historiallista kokonaiskuvaa vasten. ”Kokonaiskuvan mukaan ottamisella olen pyrkinyt osoittamaan sen historiallisen tilanteen, jossa nykyään arkkitehtuurissa toimimme. Lintuperspektiivistä on helpommin nähtävissä, miksi tilanne arkkitehtuurissa tällä hetkellä on se, mikä se on, ja miksi uutta poeettista arkkitehtuuria tarvitaan.” Antiikin ja keskiajan arkkitehtuuri oli poeettista, koska se toi esiin samaa järjestystä, jota koko todellisuus noudatti. Uudella ajalla ihmisen suhde luontoon muuttui teknologiseksi. Modernissa ja postmodernissa arkkitehtuurissa todellisuuden oma järjestys on menettänyt merkitystään ja luontoa lähestytään yhä enemmän ihmisen rationaalisen ajattelun pohjalta.
 
Uuden arkkitehtuuripoetiikan mahdollisuus on yhdistetty Passinmäen väitöskirjassa fenomenologiaan. ”Fenomenologiassa on systemaattisesti pyritty palauttamaan nykyajan ihminen teknologiaa alkuperäisemmälle perustalle.” Kaikkein perusteellisimmin poetiikan ja teknologian suhdetta on tarkastellut saksalainen filosofi Martin Heidegger (1889–1976), jonka näkemys todellisuuden kokonaisuudesta itseorganisoituvana kosmoksena voidaan nähdä antiikin ajattelun suoranaisena jatkeena. Heideggerin merkitys on erityisesti siinä, että hänen ajattelussaan poeettinen ja teknologinen eivät asetu totaalisesti vastakkain vaan poeettinen luo perustan teknologiselle.
 
Poeettista lähestymistapaa edustavina arkkitehteina väitöskirjassa esitellään muun muassa Alvar Aalto sekä sveitsiläinen Peter Zumthor, jonka suunnittelemaa Valsin kylpylää (Vals, Graubünden, Sveitsi 1996) Passinmäki tarkastelee monesta eri näkökulmasta. Zumthor on avoimesti kertonut olevansa inspiroitunut Heideggerin filosofiasta, mikä antaa hänen arkkitehtuurinsa tulkitsemiselle mielenkiintoisen lisän.

Väitöstilaisuus perjantaina 13.5.

Arkkitehti ja filosofian lisensiaatti Pekka Passinmäen arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja ”Arkkitehtuurin uusi poetiikka. Fenomenologinen tutkimus teknologian ylittämisen mahdollisuudesta nykyarkkitehtuurissa” tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 13.5.2011 kello 12.00 rakennustalon salissa RG 202 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere).

Vastaväittäjinä toimivat professori emeritus Juhani Pallasmaa (Aalto-yliopisto / Teknillinen korkeakoulu) ja professori Reijo Kupiainen (Aalto-yliopisto / Taideteollinen korkeakoulu / Porin taiteen ja median laitos). Tilaisuutta valvoo professori Olli-Paavo Koponen TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.

Pekka Passinmäki on kotoisin Kauhavalta, asuu nykyisin Nokialla ja työskentelee TTY:llä arkkitehtuurin laitoksella. Arkkitehtuurin lisäksi Passinmäki on opiskellut filosofiaa Tampereen yliopistossa, jossa hän on suorittanut filosofian maisterin (1997) ja filosofian lisensiaatin (2001) tutkinnot.

Lisätietoja: Pekka Passinmäki, puh. 040 506 0665, pekka.passinmaki(at)tut.fi
 

FL Eero Salmenkivi väittelee 21.12.2010 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa teoreettisen filosofian oppiaineessa antiikin filosofiaa käsittelevällä väitöstutkimuksella, jonka nimi on “Knowledge through Discussion: An Interpretation of Epistemology in Plato’s Meno” Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34 [Helsinki].

Vastaväittäjänä on PhD Pauliina Remes Uppsalan yliopistosta ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-92-8378-1
 

Tervehdys!

Minuuden ja maailman siteeseen pureutuva väitöskirjani SELF AS WORLD - THE NEW EMERSON tarkastetaan parin viikon päästä lauantaina. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille ehdottoman avoin (luentosali on iso, joten sinne mahtuu halutessaan huomaamattomastikin sulautumaan), ohessa tarkemmat tiedot ja lyhyt tiedote:

Self as World - The New Emerson
V ä i t ö s t i l a i s u u s
11. joulukuuta 2010 klo 12:00
Päärakennus, Luentosali A 1 [Tampere]

Vastaväittäjäksi saapuu professori John T. Lysaker Emory Universitystä (USA). Emersonin ohella Lysaker on tutkinut muiden muassa Heideggeria ja Marxia, kriittistä koulukuntaa ja poliittista filosofiaa, minuuden kysymystä skitsofreniassa sekä kirjallisuudenfilosofiaa.

Hän pitää laitoksella myös seuraavana maanantaina tai tiistaina (siis 13. tai 14.12.) esitelmän, josta seuraa lisäinfoa myöhemmin.

Ensi hätään kuitenkin tarjolla mahdollisuus kuulla uunituoretta Emerson-keskustelua! Tilaisuuden jälkeen on kaikille mukana olleille avoin kahvitarjoilu päätalolla.

Tervetulotoivotuksin, minulta voi halutessaan kysellä lisää --

Heikki A. Kovalainen

--------------------
SELF AS WORLD
The New Emerson
Lehdistötiedote
--------------------

Asioina ja sanoina minuus ja maailma ovat ehkä turhankin tuttuja, eikä niiden filosofista merkitystä ja arkielämässä ilmenevää yhteyttä niinkään usein pysähdytä pohtimaan. Paljon toki puhutaan itsetuntemuksesta ja oman elämän herruudesta, mutta entä jos elämä ei olekaan hallittavissa ja minuus ja maailma ovat erottamattomasti yhteydessä?

Yhdysvaltalaista esseisti-filosofi-runoilijaa Ralph Waldo Emersonia (1803-1882) on tähän asti tulkittu pitkälti kirjallisuudenhistoriaa vasten. Samalla kun hänen runollisten esseidensä filosofinen merkitys on viime aikoina yhä enemmän tunnustettu, systemaattista filosofista tulkintaa ei ole ollut saatavilla. Väitöskirjani vastaa tarpeeseen tulkitsemalla Emersonin esseitä minuuden ja maailman välisenä intiiminä vuoropuheluna, johon kuuluu niin vastavuoroisuus kuin ristiriitaisuuskin.

Monin eri tavoin maailman tunteminen edellyttää oman itsen tuntemista, ja itsetuntemuksesta vuorostaan avautuu ikkunoita maailmaan. Minuuden ja maailman suhde ei kuitenkaan ole aina symbioottinen tai sopusointuinen, ovathan itsen ja maailman väliset konfliktit täysin todellisia. On esimerkiksi mahdollista kadottaa ote omasta itsestään samalla vieraantuen maailmasta, minkä ei kuitenkaan pitäisi merkitä vian löytyvän itsestä eikä lainkaan maailmasta.

Itsetuntemuksen arvon tähdentämisestä huolimatta tutkimuksessa ei puolusteta yksioikoista näkemystä, jonka mukaan maailma olisi minuudelle alisteinen. Pikemminkin johtoajatuksena on, että minuuteen syventyminen voi tehdä aidosti mahdolliseksi sen, että maailma saa sijansa minuudessa.

Minuuden ja maailman yhteyden tutkiminen voi auttaa meitä hahmottamaan, milloin tulisi kuunnella itseä ja milloin maailmaa; eron tunnistaminen yksittäisissä elämäntilanteissa jää olemisemme ongelmaksi ja haasteeksi.
 

FM Antti Kuusela väittelee 4.12.2010 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Non-reductive Physicalism, Irreducibility of the Mental and the Problem of Mental Causation - A study of Donald Davidson's and Georg Henrik von Wright's positions in the philosophy of mind". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIII, Fabianinkatu 33.

Paikka: Päärakennus, auditorio XIII, Fabianinkatu 33, Helsinki
Aika: 04.12.2010, 10:15 - 14:00

Vastaväittäjänä on professori Björn Ramberg, Oslon yliopisto, ja kustoksena on professori Gabriel Sandu.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa:
http://www.doria.fi/handle/10024/64338


Järjestäjä: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Lisätietoja antaa Antti Kuusela, antti.o.kuusela(at)helsinki.fi
 

Janne Vanhanen, MA will publicly defend his dissertation

Encounters with the Virtual: The Experience of Art in Gilles Deleuze's Philosophy

at Faculty of Arts, University of Helsinki on Friday, October 15th, 2010 at 12.15 o’clock. The examination is held in Auditorium XIII at University’s Main Building (Unioninkatu 34). Professor Claire Colebrook (Penn State, USA) will act as the opponent.

All welcome!

http://www.helsinki.fi/estetiikka/ajankohtaista.html
 

Väitös malleihin perustuvista yhteiskuntatieteellisistä selityksistä

Humanistisessa tiedekunnassa 22.6.2010 tarkastettava Jaakko Kuorikosken väitöskirja ”Society by Numbers - Studies on Model-Based Explanations in the Social Sciences” tarjoaa käsitteellisiä välineitä ymmärtää ja arvioida teoreettisiin malleihin perustuvia yhteiskuntatieteellisiä selityksiä.

Tutkimus nojaa näkemykseen, jonka mukaan selitykset ovat objektiivisia riippuvuussuhteita koskevaan tietoon pohjautuvia vastauksia miksi ja kuinka -kysymyksiin. Lisäksi selityksiä voidaan aina täsmentää määrittämällä selityksen kohteelle kontrasti. Työssään Kuorikoski on kehittänyt tällaista selittämisen teoriaa edelleen muun muassa erittelemällä kriteerejä, joilla selityksiä voidaan vertailla keskenään, ja soveltamalla teoriaa yhteiskuntatieteellisiin mallintamiskäytäntöihin sekä näille käytännöille keskeisiin tasapainon ja mekanismin käsitteisiin.

Kuorikoski esittää väitöskirjansa artikkeleissa kuusi keskeisiä mallipohjaisia yhteiskuntatieteellisiä selityksiä koskevaa väitettä. Ensiksi hän väittää, että kilpailevia teorioita tai malleja vertaillaan usein selitysvoiman käsitteen avulla. Tätä epämääräistä käsitettä voidaan kuitenkin selventää erittelemällä selitysvoima viiteen osittain itsenäiseen ulottuvuuteen. Toiseksi, useat yhteiskuntatieteelliset (varsinkin taloustieteelliset) mallit ovat tasapainomalleja. Kuorikoski esittää, että tasapainon ratkaisemiseen perustuvien tasapainoselityksien selitysvoima ei tavallisesti perustu siihen, että mallinnettu järjestelmä ajautuu tasapainotilaan riippumatta siitä, mikä mahdollisista alkutiloista on vallinnut. Useimmat tasapainoselitykset pikemminkin selittävät systeemin makro-ominaisuuksia systeemin osien ja osien keskinäisen organisaation avulla. Kolmanneksi Kuorikoski väittää mekanismin käsitettä käytettävän mallipohjaisissa selityksissä kahdella eri tavalla, jotka ovat yhteydessä ratkaisevasti erilaisiin tutkimusheuristiikkoihin. Neljäs väite on, että epärealistiset mallinnusoletukset ovat selityksellisesti ongelmallisia vain jos malliin pohjautuva selityksellinen riippuvuussuhde on itsessään riippuvainen kyseisistä oletuksista. Kaikki yhteiskuntatieteissä esitetyt rationaalisen valinnan malleihin pohjautuvat selitykset eivät ole samassa suhteessa riippuvaisia ongelmallisista rationaalisuusoletuksista. Tästä syystä päätelmät rationaalisen valinnan teorian virheellisten oletusten seurauksista tulee tehdä mallikohtaisesti. Viides väite liittyy robustiusanalyysiin, joka on menetelmä, jolla voidaan tutkia riippuuko selittävä riippuvuussuhde epätosista tai ongelmallisista mallinnusoletuksista. Robustiusanalyysin merkityksen tunnistaminen tekee eräistä ongelmallisilta vaikuttavista taloustieteellisen mallinnuskäytännön piirteistä ymmärrettäviä. Kuorikosken kuudes väite on, että taloustieteilijöiden nihkeä suhtautuminen teoreettisiin toimija-pohjaisiin simulaatiomalleihin selittyy osin taloustieteelliseen mallinnustapaan implisiittisesti sisältyvällä käsityksellä tieteellisen ymmärtämisen luonteesta.

Jaakko Kuorikosken väitöskirja esitetään tarkastettavaksi tiistaina 22. kesäkuuta klo 12 (yliopiston päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä on professori Harold Kincaid, University of Alabama, Birmingham, ja kustoksena on professori Matti Sintonen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki.
 
Väitöksen verkkojulkaisu löytyy osoitteesta:
https://oa.doria.fi/handle/10024/62508
 

FM Virpi Lehtinen väittelee la 29.5.2010 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Luce Irigaray's Philosophy of Feminine Being - Body, Desire and Wisdom". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Sigridur Thorgeirsdottir (University of Iceland) ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirja on ilmestynyt sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki, 29.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis
-palvelussa 19.5. alkaen.
https://oa.doria.fi/handle/10024/61595