opetus

Hae tietokirjailijavierailijaa lukioon!

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa syksyisin ja keväisin tietokirjailijoiden vierailuja lukioihin. Syksyllä 2014 yhdistys rahoittaa kahdenkymmenen tietokirjailijan vierailut lukioihin.

Jokainen lukio voi lähettää toivomuksensa siitä, kenet listalla olevista tietokirjailijoista haluaisi vierailulle omaan kouluunsa. Toivomukseen olisi hyvä laittaa ehdolle useita nimiä.

Toivomukset lähetetään Suomen tietokirjailijat ry:lle sivun alaosassa olevan lomakkeen kautta http://www.suomentietokirjailijat.fi/jasenyys/koulutus/hae-tietokirjailijavierailijaa-l/ (huom. sähköpostitse tai puhelimitse hakemuksia ei oteta vastaan).    

Toivomuksessa mainitaan lukion postiosoitteen (käyntiosoite, ei PL) lisäksi myös kanslian puhelinnumero ja lukion verkkosivujen osoite sekä tapaamisen yhteyshenkilönä toimivan opettajan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Hakuaika alkaa heti ja kestää perjantaihin 19. syyskuuta 2014 saakka.

Vierailut toteutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Jos samaa tietokirjailijaa toivoo useampi koulu, valinnassa ovat etusijalla ne, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tietokirjailijavierailijaa. Myös erityisen hyvät perustelut saattavat vaikuttaa lopputulokseen.

Vierailutoiveen toteutuminen varmistetaan syyskuun lopussa sähköpostitse verkkolomakkeeseen merkitylle yhteyshenkilölle ja samalla toimitetaan tietokirjailijan yhteystiedot. Tämän jälkeen lukio sopii itse vierailuajankohdan tietokirjailijan kanssa. Suomen tietokirjailijat ry maksaa tietokirjailijalle 250 euron palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat.

Suomen tietokirjailijat myös lähettää (Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella) valituille lukioille viisi vierailevan tietokirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.


SYKSYN 2014 TIETOKIRJAILIJAT

1. ELINA GRUNDSTRÖM (s. 1963)

Elina Grundström on toimittaja ja tietokirjailija. Grundström työskenteli Vihreän Langan päätoimittajana vuosina 2006–2010, ja hän on saanut kaksi kertaa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Grundströmin teoksia ovat muun muassa Alkuperämaa tuntematon (2002), Globalisaation vartijat (2004) ja Kiven ja raudan Intia (2006). Grundströmin kiitetty teos Musta orkidea – tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa (2013) käsittelee ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta narratiivisen tarinan kautta.

2. MARKUS HOTAKAINEN (s. 1963)

Markus Hotakainen on tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia tähtitieteestä, avaruustutkimuksesta, luonnosta ja säästä. Hänen tuoreimpia teoksiaan ovat muun muassa Pohjoinen tähtitaivas (2011), Lasten retkiopas (2012) ja Alavilla mailla on hallan vaara – kertomuksia Suomen säästä (2012). Tietoteos Mars ilmestyi vuonna 2013, ja Onko siellä ketään: Avaruuden älyä etsimässä ilmestyy syksyn 2014 aikana. Hotakainen on saanut mm. Tietopöllö-palkinnon ja Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon.

3. PIRJO HÄMÄLÄINEN (s. 1952)

Pirjo Hämäläinen on toimittaja ja tietokirjailija, jonka erikoisalaa ovat historia, taide ja perinteet. Hämäläisen teoksia ovat lukuisten antiikkioppaiden ja taidehistoriateoksien lisäksi mm. Maammon marjat: entisaikain lasten historiaa (1987), Arkinen työ (2007) ja Jugend Suomessa (2010). Tuorein teos Taiteen helmet – Sata suomalaista maalausta (2014) esittelee teokset, jotka kaikkien suomalaisten olisi hyvä tuntea.

4. JUSSI JÄPPINEN (s. 1948)

Jussi Jäppinen on tietokirjailija ja valokuvaaja, jonka laajaan tietokirjalliseen tuotantoon kuuluu mm. kulttuurimaisemaa, rakennettua ympäristöä ja arkkitehtuuria käsitteleviä teoksia sekä useita paikallishistorioita. Jäppisen teoksia ovat mm. Fiesolen puutarhat: arkkitehti Alvar Aallon elämä (osat 1-3), Viestejä maisemassa – keskisuomalainen kulttuuriympäristö (2006), Ristiretki Savoon (2011) ja Kaupunki siipien alla: Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa (2014).

5. TUULA KARJALAINEN (s. 1942)

Museonjohtajana toiminut taidehistorioitsija ja tietokirjailija Tuula Karjalainen on kirjoittanut useita tietokirjoja suomalaisesta taiteesta. Karjalaisen teoksia ovat mm. Kantakuvat: yhteinen muistimme (2009) ja Kuin silloin ennen – lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana (2011). Tuorein teos Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (2013) valottaa muumien äidin elämää yksityisenä henkilönä, monilahjakkaana taiteilijana ja aikansa arvovaikuttajana. Teos sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon vuonna 2014.

6. ARTO KIVIMÄKI (s. 1963)

Arto Kivimäki on tietokirjailija, joka on tullut tunnetuksi etenkin antiikin maailman ja latinankielen tuntijana. Hän on käsitellyt teoksissaan mm. latinankielisiä ilmaisuja, antiikin ajan rakkautta ja vitsejä sekä Rooman keisareiden historiaa. Lisäksi Kivimäki on koonnut antiikin Kreikan ja Rooman jumaltaruista teossarjan Antiikin taruja lapsille I-III: Aikojen alussa (2008), Sankarien aika (2010) ja Merenkulkijat (2014). Kivimäki on myös toiminut Aku Ankka -sarjakuvien antiikin asiantuntijana ja kääntäjänä.

7. JENNI KIRVES (s. 1977)

Tutkijana työskentelevä Jenni Kirves ahkeroi väitöskirjan ohessa useiden sotaan liittyvien tietokirjahankkeiden parissa. Kirves on kirjoittanut teoksen Miehen kuva: Kalle Päätalon perintö (2005) ja ollut mukana toimittamassa ja kirjoittamassa muun muassa teosta Ruma sota (2008) ja suurteossarjaa Sodassa koettua (2007–2008). Tuorein julkaisu on Kirveen ja Sari Näreen yhdessä toimittama Luvattu maa – Suur-Suomen unelma ja unohdus (2014), joka kerää eri näkökulmista kokoon kuvaa 1920- ja 1930-luvun Suomesta ja kansallisesta heräämisestä.

8. ANNE KUORSALO (s. 1954)

Anne Kuorsalo on vapaa toimittaja ja ulkomaan kirjeenvaihtaja, joka toimi Moskovassa vuosina 1989–1995. Kuorsalo on ollut mukana kirjoittamassa teoksia Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen (2003) sekä Venäjä – kovan linjan energiajätti (2007). Yhdessä Iiris Suorannan kanssa hän on toimittanut ja kirjoittanut useita teoksia sota-ajan evakkokokemuksista naisten ja lasten näkökulmasta. Kuorsalon tuorein teos Evakon pitkä vaellus ilmestyi maaliskuussa 2014.

9. ELINA LAPPALAINEN (s. 1984)

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen voitti vuonna 2012 sekä Tieto-Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon teoksellaan Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä (2012). Vetävästi mutta kiihkottomasti kirjoitettu reportaasi on ollut myös lukijoiden tietokirjasuosikki. Syötäväksi kasvatetut saa ensi vuonna jatkoa eläintuotannosta kertovan lasten tietokirjan muodossa.

10. VILLE LÄHDE (s. 1972)

Ville Lähde on filosofian tohtori, joka on toimittanut luontoa poliittisena terminä tutkivan teoksen Luonnon politiikka (2003) yhdessä Yrjö Hailan kanssa. Vuonna 2013 Lähteeltä ilmestyi teos Niukkuuden maailmassa (2013), jossa hän pohtii mm. sitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtyminen. Lähteen seuraava, keväällä 2015 julkaistava tietokirja käsittelee julkisen keskustelun ja ajattelun ongelmia monimutkaisessa maailmassa. Lähde on toiminut myös filosofisen niin & näin -aikakausilehden päätoimittajana.

11. TAPIO MARKKANEN (s. 1942)

Professori, tähtitieteilijä Tapio Markkanen tunnetaan erityisesti teoksista, jotka käsittelevät tähtitiedettä ja kulttuurihistoriaa. Markkasen teoksia ovat mm. tähtitaivaan kartoituksen historiaa esittelevä Paratiisista katsoen (2009) ja A. E. Nordenskiöldin elämää ja merkitystä kartografisena uranuurtajana käsittelevä Avartuva maailma (2013). Tuoreimman teoksensa Suomalaisia tieteen huipulla - 100 tieteen ja teknologian saavutusta (2014) Markkanen toimitti yhteistyössä Paula Havasteen ja Allan Tiittan kanssa. Kesällä 2014 Markkanen sai Warelius-palkinnon elämäntyöstään tietokirjailijana.

12. RAULI PARTANEN (s. 1975)

Rauli Partanen on vapaa kirjoittaja ja energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivan ASPO-Finland ry:n perustajajäsen. Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen yhdessä kirjoittama tuhti tietoteos Suomi öljyn jälkeen oli vuonna 2013 ehdokas sekä Tieto-Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi. Kirjasta on tekeillä myös kansainvälinen versio.

13. TUULIKKI PEKKALAINEN (s. 1939)

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kirjoittaa hiljaisten historiaa – hän on syventynyt erityisesti naisten ja lasten kohtaloihin Suomen sisällissodan aikana. Pekkalaisen tuorein teos Lapset sodassa 1918 (2014) valottaa sitä, miten lapsia kohdeltiin vankileireillä 1900-luvun alun Suomessa. Aiemmin Pekkalainen on julkaissut teokset Marssin ja valssin vuosisata (1996), Punavankileirit 1918 (2007 yhdessä Seppo Rustaniuksen kanssa) ja Susinartut ja pikku immet – Sisällissodan tuntemattomat naiset (2011).

14. PETRI PIETILÄINEN (s. 1966)

Petri Pietiläinen on tietokirjailija ja kirjallisuustieteen lisensiaatti, joka on toiminut myös mm. Kaakkois-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilijana. Pietiläinen on yhdessä Kyösti Pietiläisen kanssa kirjoittanut muistelmasarjan, jonka aloittaa teos Legioonalainen Peters – suomalaisen palkkasoturin muistelmat (2003). Pietiläisen tuoreempaa tuotantoa on hulvaton Koirien maailmanhistoria (2013), joka valottaa historiaa aivan uudesta vinkkelistä. Koirien Suomi (2014) jatkaa hännänheiluttajien historiaa kotimaisilla metsästysmailla ja kansanperinteessä.

15. VILJAMI PUUSTINEN (s. 1969)

Viljami Puustinen on toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut rockhistoriikkeja ja työskennellyt Rumba-lehden päätoimittajana. Hänen kirjoittamansa bändikirja 22-pistepirkko (2005) kokoaa yhteen yhtyeen 22-vuotisen uran. Puustisen tuorein teos Kingston Wall – Petri Wallin saaga (2014) kertoo suomalaisen progressiivisen rockin legendan Kingston Wall-yhtyeen ja sen surullisenkuuluisan keulahahmon Petri Wallin tarinan. Seuraavassa tietokirjassaan Puustinen käsittelee 1900-luvun alun kulttuuri- ja liike-elämää.

16. PASI SAUKKONEN (s. 1964)

Pasi Saukkonen on valtiotieteen tohtori ja dosentti, joka työskentelee Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön CUPORE:n erikoistutkijana, ja jonka erityisalaa ovat Suomen poliittiseen järjestelmään, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Saukkosen tuorein teos on Erilaisuuksien Suomi. Vähemmistö ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot (2013). Hän on myös yksi teoksen Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (2013) toimittajista ja kirjoittajista.

17. SAMI SILLANPÄÄ (s. 1974)

Toimittaja ja tietokirjailija Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esimies, joka on toiminut muun muassa lehden ulkomaankirjeenvaihtajana Kiinassa vuosina 2003–2009. Pakinakokoelma Kiina-ilmiöitä = Zhongguo Xiao Gushi (2008) kertoo Sillanpään silmin kiinalaisesta tapakulttuurista ja kansanluonteesta. Sillanpään tuorein teos Kiinalainen rakkaustarina (2013), joka on kuvaus kahden toisinajattelijan ja kansalaisaktivistin, Hu Jian ja hänen vaimonsa Zeng Jinyanin, elämästä tiukassa diktatuurissa.

18. VESA SISÄTTÖ (s. 1969)

Vesa Sisättö on toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija, jonka erityisalaa on tieteis- ja fantasiakirjallisuus. Hän on toimittanut yksiin kansiin kotimaisia humoristeja, tieteiskirjailijoita, fantasiakirjailijoita ja pakinoitsijoita. Sisätön tuoreimmat teokset julkaistaan syksyllä 2014: Unohtunut avain joka upotti Titanicin ja muita historian mokia kokoaa yhteen mahtavimmat möhläykset, J. R. R. Tolkien: Elämä ja teokset (yhteistyössä Juri Nummelinin kanssa) puolestaan on kattava katsaus Tolkienin kaunokirjalliseen ja tieteelliseen tuotantoon ja taustoihin, jotka ovat vaikuttaneet hänen teostensa syntyyn.

19. ARI TURUNEN (s. 1966)

Tietokirjailija Ari Turunen on erikoistunut tapahistoriaan. Hän on kirjoittanut muun muassa valheen, vääristelyn ja vilpin historiasta, taikauskoisista tavoista, vastustamisen kulttuuri-historiasta ja ylimielisyyden historiasta sekä ulkokultaisen käytöksen kirjan. Hänen tuoreimmat teoksensa ovat Raakaa voimaa – suomalaisen jäänmurtamisen tarina (2011, yhdessä Petja Partasen kanssa) ja karttojen välittämiä maailmankuvia kriittisesti pohtiva Maailman kuvat (2013).

20. KIRSI VAINIO-KORHONEN (s. 1958)

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa erityisesti naisten arjesta ja sukupuolihistoriasta. Hänen teoksiaan ovat mm. Suomen herttuattaren arvoitus – Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (2009) ja Sofie Munsterhjelmin aika: Aatelisnaisia ja upseereja 1800-luvun Suomessa (2012). Vainio-Korhosen kirjoittama Ujostelemattomat – Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa valittiin vuoden tiedekirjaksi vuonna 2012. Uusin teos (yhteistyössä Anu Lahtisen kanssa) käsittelee suomalaisen rakkauden historiaa keskiajalta nykypäivään ja ilmestyy helmikuussa 2015.


Hae tietokirjailijaa vierailulle lukioosi perjantaihin 19. syyskuuta klo 16.00 mennessä.


KUTSU TIETOKIRJAILIJA VIERAILULLE LUKIOON KEVÄÄLLÄ 2014

 

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa keväällä 2014 kahdenkymmenen tietokirjailijan vierailun lukioihin. Jokainen lukio voi lähettää toivomuksensa siitä, kenet listalla olevista tietokirjailijoista haluaisi vierailulle omaan kouluunsa. Toivomukseen olisi hyvä laittaa ehdolle ainakin kaksi nimeä.

Toivomukset lähetetään Suomen tietokirjailijat ry:lle sähköpostitse osoitteeseen toimisto ät suomentietokirjailijat.fi

 

Toivomuksessa mainitaan tietokirjailijaehdokkaiden nimien lisäksi:

- koulun postiosoite (käyntiosoite, ei PL)

- kanslian puhelinnumero

- lukion verkkosivujen osoite

- tapaamisen yhteyshenkilönä toimivan opettajan nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero

 

Hakuaika alkaa heti ja kestää maanantaihin 3. helmikuuta 2014 saakka.

Vierailut toteutetaan kevään 2014 aikana. Vierailutoiveen toteutuminen varmistetaan helmikuussa sähköpostitse yhteyshenkilölle. Tämän jälkeen koulu sopii itse tarkemman ajankohdan tietokirjailijan kanssa. Suomen tietokirjailijat ry toimittaa koululle tietokirjailijan yhteystiedot ja maksaa tietokirjailijalle 250 euron palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat.

Suomen tietokirjailijat myös lähettää (Lauri Jäntin säätiön taloudellisella tuella) valituille kouluille viisi ko. kirjailijan teosta tutustuttavaksi etukäteen.

 

 

KEVÄÄN 2014 TIETOKIRJAILIJAT

 

1. Heikki Aittokoski (s. 1970)

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken tuorein teos Narrien laiva (2013) on syväluotaus maailmasta. Kirjassaan hän hakee vastauksia suuriin kysymyksiin, jotka vuosien varrella ovat jääneet kaihertamaan uutistyössä. Aittokosken muita teoksia ovat Lihavan kotkan maa - Reportaasi Berliinin tasavallasta (1991) ja Eurooppaan raiteelta 4. Junamatka entisen rautaesiripun halki (2004). Aittokoski työskenteli pitkään myös Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esimiehenä ja Berliinin kirjeenvaihtajana.

 

2. Timo Kalevi Forss (s. 1967)

Lauluntekijänä ja sanoittajanakin tunnetuksi tulleen Timo Kalevi Forssin tuorein teos Napakirja (2013) on tehty yhteistyössä Martti Lintusen ja Tommi Tukiaisen kanssa. Forssin toimittamassa valokuva- ja reportaasiteoksessa etsitään vastauksia mm. siihen, miksi Antarktis sulaa Arktista hitaammin ja mitä Grönlannin inuiitit ajattelevat ilmastonmuutoksesta. Forssin muita yhteistuotantoja ovat mm. suomalaista rock-lyriikkaa käsittelevä teos Alumiinikuu (1999) ja reportaasikirja Karjala edestakaisin (2010).

 

3. Iiris Kalliola (s. 1959)

Iiris Kalliola on biologi, suomentaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut tietokirjoja biologian alalta erityisesti lapsille. Myös biosukeltaja- ja saaristolaivurikurssin käyneen Kalliolan teoksia ovat mm. Kun kirppu puree sinua: Suomen luonnon kiusankappaleet (1998), Kiireestä kantapäähän  ihmeellinen ihminen (2004) ja Kumipallosta lasi-ikkunaan  mistä tavarat tehdään (2009). Vuonna 2011 Kalliola palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla teoksesta Suomen lasten luontokirja (2010) yhdessä Lasse J. Laineen kanssa Tietopöllö-palkinnon Kalliola sai vuonna 2013.

 

4. Teemu Keskisarja (s. 1971)

Tietokirjailija Teemu Keskisarja on Suomen ja pohjoismaiden historian dosentti, joka on julkaissut vuonna 2010 kiitetyn esseekokoelman Vääpeli T:n tapaus ja palkitun G.A. Serlachiuksen elämäkerran Vihreän kullan kirous. Hänen viimeisimpiä teoksiaan ovat mm. Kyynelten kallio: Kertomuksia seksistä ja väkivallasta (2011) ja Raaka tie Raatteeseen (2012). Keskisarjan teos Viipuri 1918 oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2013.

 

5. Arto Kivimäki (s. 1963)

Arto Kivimäki on tietokirjailija, joka on tullut tunnetuksi etenkin antiikin maailman ja latinankielen tuntijana. Hän on käsitellyt teoksissaan mm. latinankielisiä ilmaisuja, antiikin ajan rakkautta ja vitsejä sekä Rooman keisareiden historiaa. Lisäksi Kivimäki on koonnut antiikin Kreikan ja Rooman jumaltaruista teokset Antiikin taruja I: Aikojen alussa (2008) ja Antiikin taruja II: Sankarien aika (2010). Kivimäki on myös toiminut Aku Ankka -sarjakuvien antiikin asiantuntijana ja kääntäjänä.

 

6. Ville Kivimäki (s. 1976)

Ville Kivimäki on historiantutkija ja tietokirjailija, joka on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa mm. teoksia Ihmisen sodassa (2006), Sodassa koettua: Haavoitettu lapsuus (2007) ja Ruma sota (2008). Hänen tuorein teoksensa on Murtuneet mielet, joka käsittelee suomalaissotilaiden psyykkisiä häiriöitä jatkosodan aikana Kivimäki voitti kirjallaan Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2013.

 

7. Lilly Korpiola (s. 1964)

Lilly Korpiola on mediatutkija, kouluttaja ja Lähi-idän asiantuntija, jonka erikoistumisalueita ovat mm. poliittinen viestintä, kriisit ja mediamaiseman murros. Korpiolan ja Hanna Nikkasen yhteisteos Arabikevät oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2012. Adoptioperheet ry:n puheenjohtajana Korpiolalla on myös vankka asiantuntemus kotimaisesta ja kansainvälisestä adoptiosta. Keväällä 2014 ilmestyy Korpiolan omakohtainen kirja Pitkä tie äidiksi.

 

8. Anne Kuorsalo (s. 1954)

Anne Kuorsalo on vapaa toimittaja ja ulkomaan kirjeenvaihtaja, joka toimi Moskovassa vuosina 19891995. Kuorsalo on ollut mukana kirjoittamassa teoksia Venäjä - jättiläinen tuuliajolla, Venäjä ja rosvokapitalismin haaksirikko sekä Salaisen poliisin valtakunta: KGB, FSB ja suhteet Suomeen. Yhdessä Iiris Suorannan kanssa hän on toimittanut ja kirjoittanut useita teoksia sota-ajan evakkokokemuksista naisten ja lasten näkökulmasta. Tuorein teos Evakkolapset ilmestyy maaliskuussa 2014.

 

9. Martti Lintunen (s. 1945)

Martti Lintunen on pitkän linjan valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija, jonka lukuisten kirjojen tapahtumapaikat sijoittuvat ympäri maailman aina Etelämantereelta kotoisille kalavesille asti. Lintusen tuorein teos Napakirja (2013) ilmestyi yhteistyönä Timo Kalevi Forssin ja Tommi Tukiaisen kanssa. Lintunen on myös julkaissut kymmenkunta lasten tietokirjaa ja tunnustuksellisen teoksen poikansa itsemurhasta Älä yritä unohtaa (2010).

 

10. Markus Leikola (s. 1960)

Markus Leikola on toimittaja, kolumnisti, Itä-Euroopan asiantuntija ja monella alalla kunnostautunut kirjailija, joka on julkaissut tietokirjoja mm. talouspoliittisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Hänen tuotantoonsa kuuluvat esimerkiksi Väyrysen vuosi (1988) ja Ja vapaus koitti (1991). Leikolan viimeisin tietoteos Sairaat elämät: Suomalaisen terveydenhuollon korjauspaketti (2011) raportoi siitä, mikä nykyisessä terveydenhuollossa yskii.

 

11. Ville Lähde (s. 1972)

Ville Lähde on filosofian tohtori, joka on toimittanut luontoa poliittisena terminä tutkivan teoksen Luonnon politiikka (2003) yhdessä Yrjö Hailan kanssa. Vuonna 2013 Lähteeltä ilmestyi teos Niukkuuden maailmassa (2013), jossa hän pohtii mm. sitä, mitä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtyminen. Lähde on toiminut myös filosofisen niin & näin -aikakausilehden päätoimittajana.

 

12. Kirsti Mäkinen (s. 1939)

Kirsti Mäkinen on kouluneuvos, joka toimi Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun äidinkielen lehtorina 1969-2002. Hänet tunnetaan erityisesti Kalevalaa ja kansanperinnettä koskevista teoksistaan.  Lollot ja kollot (2007) kertoo suomalaisesta naapurihuumorista. Mäkisen uusimpia teoksia ovat Kruunupäinen käärme ja muita Suomen kansan tarinoita (2012) ja Topeliuksen lukemisia lapsille (2013).

 

13. Pekka Mykkänen (s. 1971)

Pekka Mykkänen on Helsingin Sanomien toimittaja. Hän toimi lehden Aasian kirjeenvaihtajana vuosina 19982003 ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana 20072010. Kiinan vuosilta syntyivät teokset Kiina rynnistää huipulle (2004) ja Isonenä kurkistaa Kiinaan (2006). Amerikka - Hiekkaan valuvia unelmia (2011) puolestaan kertoo Yhdysvaltojen aseman murenemisesta sekä yksittäisten ihmisten tarinoista myllerrysten keskellä.

 

14. Tuomas Nevanlinna (s. 1960)

Tuomas Nevanlinna filosofi ja kirjoittaja, ajattelija, jonka erikoisalaa on kulttuurikritiikki. Hän on mm. toimittanut teoksen Espoo, totuus Suomesta (2000) sekä kirjoittanut filosofisen lastenkirjan Antero joutuu luontoon (2004). Teoksessa Työn sanat (2006) Nevanlinna ruotii Jukka Relanderin kera työhön ja talouteen liittyvien sanojen merkityksiä, vuonna 2011 teoksessa Uskon sanat pohdinnan kohteena on kristinuskon sanoma.

 

15. Rauli Partanen (s. 1975)

Rauli Partanen on vapaa kirjoittaja ja energiaa, öljyä, resurssiniukkuutta ja näiden kytköksiä yhteiskunnassa tutkivan ASPO-Finland ry:n perustajajäsen. Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen yhdessä kirjoittama tuhti tietoteos Suomi öljyn jälkeen oli vuonna 2013 ehdokas sekä Tieto-Finlandian että Kanava-tietokirjapalkinnon saajaksi.

 

16. Pasi Saukkonen (s. 1964)

Pasi Saukkonen on valtiotieteen tohtori ja dosentti, joka työskentelee Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön CUPORE:n erikoistutkijana, ja jonka erityisalaa ovat Suomen poliittiseen järjestelmään, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Saukkosen tuorein teos on Erilaisuuksien Suomi. Vähemmistö ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot (2013). Hän on myös yksi teoksen Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (2013) toimittajista ja kirjoittajista.

 

17. Hannu Salmi (s. 1961)

Kulttuurihistorian professori ja tietokirjailija Hannu Salmi on käsitellyt teoksissaan mm. suomalaisia mykkäelokuvia, musiikkia, aisteja, tähteyttä ja katastrofeja. Vuonna 1993 ilmestynyt Elokuva ja historia on alansa perusteos. Sen jälkeen ovat ilmestyneet mm. suudelman kulttuurihistoriaa käsittelevä Suudelma (2004) ja eurooppalaisen kulttuurihistoriaan syventyvä Nineteenth-Century Europe: A Cultural History (2008). Salmi on vuoden 2013 Tietokirjailijapalkinnon saaja.

 

18. Mikko-Olavi Seppälä (s. 1975)

Mikko-Olavi Seppälä on kuplettiperinnettä päivittävän Sakilaiset-orkesterin solisti ja filosofian tohtori, jonka erikoisalaa on suomalaisten työväenteattereiden historia. Hänen tuorein tietoteoksensa Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu (2013) kertoo Seppälän isoäidin, runoilija ja suomentaja Aale Tynnin elämäntarinan. Seppälä kirjoitti teoksen yhdessä äitinsä Riitta Seppälän kanssa.

 

19. Juha Vakkuri (s. 1946)

Tietokirjailija ja toimittaja Juha Vakkuri on Suomen laaja-alaisimpia Afrikka-asiantuntijoita. Vuosina 1971-1975 Vakkuri työskenteli YK:n kehitysohjelman UNDP:n palveluksessa Afrikassa ja New Yorkissa. Tuoreimmassa teoksessaan Afrikan ympäri (2012) Vakkuri taustoittaa ja tutkii afrikkalaisten yhteiskuntien käännekohtia. Juha Vakkuri on kirjoittanut myös paljon politiikkaan ja talouteen liittyvistä aiheista.

 

20. Janne Viljamaa (s. 1969)

Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi ja kirjailija, joka kirjoittanut mm. erilaisia kasvatusoppaita kuten Anna lapsen onnistua (2008) ja Tue lapsesi lahjakkuutta (2013). Hän on myös käsitellyt eri näkökulmista työelämän teemoja, aggressioita, itsetuntoa ja narsismia. Viljamaan tuorein teos Kuka täällä oikein määrää ilmestyy huhtikuussa 2014. Se käsittelee kuria ja kurittomuutta sekä kiusaamisen vaikutusta itsetuntoon.

 

Verkossa:

www.suomentietokirjailijat.fi/

 



 

FILOSOFISTEN TAITOJEN JA PRAKTIIKAN KOULUTUS

Koulutuksen tavoitteena on antaa välineitä filosofian soveltamiseen erilaisilla elämän alueilla. Koulutuksessa etsitään filosofisen asennoitumisen perusluonnetta ja filosofian antia erilaiselle käytännön työskentelylle. Tämä voi olla filosofisen lähtökohdan käyttöä filosofian praktiikan toiminnassa, opetuksessa, erilaisissa organisaatioissa, työyhteisöissä  jne. Käytännöllinen lähtökohta voi olla myös täydennystä teoreettisen filosofian oheen tai pelkästään itsetuntemuksen kasvattamiseen. Koulutus antaa perusvalmiudet ymmärtää filosofiaa laaja-alaisesti ja käytännönläheisesti. Koulutus ammentaa antiikin filosofiasta, hermeneutiikasta ja fenomenologiasta sekä tutkii modernia filosofista praktiikkaa ja filosofisten käytäntöjen muita nykyisiä muotoja.

Koulutukseen kuuluu filosofisten lähtökohtien perusteita, kuten tekstien lukemista, kirjoittamista, monimuotoisia dialogiharjoituksia, praktiikan työtaitoja, esiintymistaitoja ja henkisiä harjoituksia. Koulutuksessa etsitään myös käytännön yhteistyötahoja opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan.

Filosofi ei ole varsinainen ammattinimike, eikä esimerkiksi filosofisen praktiikan harjoittamiseen ole säädettyjä pätevyysehtoja. Näin ollen myöskään koulutuksemme ei ole ehdottomia pääsyvaatimuksia. Ensisijaisesti haluamme kuitenkin korkeakoulututkinnon suorittaneita, joilla on opintoja tai arvosanoja filosofiassa.


Mitä filosofin vastaanoton harjoittaminen eli filosofinen praktiikka on?

Filosofian erityinen metodi on ajattelu. Antiikissa uskottiin, että viisaan ajattelun avulla ihminen tunnistaa muun muassa toden ja pystyy näin välttämään vääriä arvioita todellisuudesta. Ajattelun avulla löytyy myös uusia näkökulmia ja jäsennetään elämää sekä tullaan tietoiseksi oman ajattelun vaikutuksista.

Filosofinen praktiikka eli keskustelu filosofiselta pohjalta juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Filosofian ajateltiin johtavan hyvään elämään sekä lievittävän elämän myllerryksissä ja suruissa. Filosofinen keskustelu luotaa kohti viisasta, kohtuullista ja tutkivaa elämäntapaa, joka parhaassa tapauksessa johtaa mielenrauhaan.

Filosofin vastaanotto voi korvata tai täydentää perinteistä psykoterapiaa, mutta filosofin kanssa voi myös keskustella esimerkiksi elämän tarkoituksesta tai mistä tahansa maan ja taivaan väliltä ja niiden ulkopuoleltakin. Filosofin kanssa voi käydä systemaattisesti läpi kaikki mieltä askarruttavat asiat, tarkastella omia arvioitaan ja muodostaa uusia. Elämän mielekkyys lisääntyy kun sen tarkoitus kirkastuu.


Aika ja paikka

Koulutus alkaa 21.3.2013 ja päättyy joulukuussa 2014.

Koulutuksen laajuus yhteensä on noin 260 oppituntia yhteistä opetusta, n. 20 tuntia henkilökohtaisia keskusteluja kutakin opiskelijaa kohti sekä lisäksi tarvittaessa muuta harjoitteluluontoista opetusta.

Koulutus tapahtuu pääosin Bene Oy:n tiloissa, Albertinkatu 27, Helsinki ja osin Kriittisen korkeakoulun omissa toimistotiloissa, myös Albertinkatu 27:ssä.

Koulutuksen hinta on 2500 euroa. Maksu lukukausittain kahdessa erässä.

Opettajat

Koulutuksen vastuuopettajana on filosofi Eero Ojanen ja muina opettajina Elli Arivaara-Ebbe, Pia Houni, Lauri Järvilehto, Jukka Laajarinne sekä myöhemmin täsmentyviä muita opettajia sekä vetäjiä.

Haku koulutukseen

Hakuaika koulutukseen on 31.1. mennessä.

Pyydämme lähettämään vapaamuotoisen hakemuksen, jossa kerrotaan lyhyesti seuraavat asiat:
   - Miksi olet kiinnostunut koulutuksesta.
   - Mikä on koulutuksesi ja työtehtäväsi tai pääasiallinen toimintasi tällä hetkellä.
   - Oletko opiskellut filosofiaa tai ollut muuten erityisesti tekemisissä filosofian kanssa.

CV:n voi laittaa hakemuksen liitteeksi.

Hakemukset toimitetaan osoitteella:
Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki.

Lisätietoa koulutuksesta saa Kriittisen korkeakoulun toimistolta:
(09) 684 0010, ma-to klo 12-15


Hyvä yhteiskunta?


Tiistaisin klo 18.30–20, Opistotalon 4 krs., Helsinginsali, Helsinginkatu 26


Suomenkielisen työväenopiston luentosarjassa pohditaan hyvän yhteiskunnan merkitystä eilen, nyt ja tulevaisuudessa. Millä perusteilla yhteiskuntajärjestelmä on hyvä tai huono? Minkälaisia utopioita 2000-luvun yhteiskunnasta on esitetty ja miksi vaihtoehtoja on tänä päivänä niin vaikea nähdä? Onko utopioiden aika ohi, entä
hyvinvointivaltion? Tule kuulemaan ja keskustelemaan.


24.1. Yhteiskuntautopiat ennen I: uudenlainen järjestys

31.1. Yhteiskuntautopiat ennen II: talouskasvu ja modernisaatio

7.2. Yhteiskunnallisen mielikuvituksen loppu?

14.2. Hyvinvointivaltion tulevaisuus

28.2. Globalisaatio ja talouskasvun rajat

6.3. Kriisistä kriisiin?


YTT, tutkija Teppo Eskelinen.

Arvoisat opettajat,
 
Punainen Risti on tuottanut yläkouluihin ja lukioihin oppimateriaalivihkon, jossa on valmiita opetuskokonaisuuksia, tehtäviä ja keskustelunaiheita, jotka soveltuvat erinomaisesti elämänkatsomustiedon ja filosofian opetukseen sekä  yhteiskuntaopin, historian, uskonnon ja äidinkielen tai maantiedon oppiaineiden tueksi ja täydennykseksi.
 
Oppimateriaalin avulla opiskelija oppii ymmärtämään henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen. Lisäksi oppimateriaali tukee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja ja ajattelutaitoja. Oppimateriaali tukee myös opiskelijan kykyä sisäistää ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteita.
 
Sivustollamme www.sodassakinonsaannot.fi, josta oppimateriaali on ladattavissa, on nyt kysely johon vastanneille opettajille lähetämme maksutta kolme uutta humanitaarisen oikeuden lautapeliä "Sodassakin on säännöt.
 
"Sodassakin on säännöt" -peliä voidaan pelata mukavasti kuuden hengen ryhmissä ja auttaa nuoria pohtimaan nykypäivän aseellisiin selkkauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tarjoaa tietoa avustustyöstä ja sodan oikeussäännöistä.
 

www.sodassakinonsaannot.fi

 
Mukavia pelihetkiä toivottavat,
  
Punaisen Ristin keskustoimiston väki
 
 
Maarit Pimiä
Humanitaarisen oikeuden harjoittelija/Praktikant i humanitär rätt
Suomen Punainen Risti/Finlands Röda Kors
spr.humanitaarinenoikeus (at) redcross.fi
+ 358 20 701 2160
Laivanvarustajankatu 6/Skeppsredaregatan 6, 00140 Helsinki/Helsingfors
 

Filo-W3 on lukion filosofian www-sivusto opettajille ja opiskelijoille. Kokonaisuus sisältää monipuolista opetusaineistoa ja karttuu Filo-oppimateriaalisarjan edetessä.

Sivusto tarjoaa mahdollisuuden keskustella filosofian kurssien sisällöistä. Lukiolaisten ensimmäisissä kommenteissa ihmetellään filosofian olemusta: jännää, hölynpölyä vai tärkeä osa maailmankuvaa?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan lukiolaisten kanssa!

http://www.tammi.fi/filow3
 
FILO-studio
ti 9.3. klo 18.30
 
http://www.tammi.fi/filostudio
 
Katso suora netti-tv-lähetys tai ilmoittaudu mukaan filosofianopettajien tilaisuuteen. FILO-studion aiheet:
 
Tieto, totuus, elämä? Uusi FILO paljastaa jotain olennaista filosofiasta. Tärppääkö? Filosofian ylioppilaskokeeseen valmistautuminen. Täh? Jälki-istunnossa kysytään, viisastaako filosofia.
 
FILO-studiossa keskustelevat Rebecca Cingi, Pekka Elo, Olli Hakala, Marjaana Kopperi ja Tuukka Tomperi. Lue vieraiden esittelyt internetistä http://www.tammi.fi/filostudio
 
FILO-studio on interaktiivinen. Filosofianopettajat ja -opiskelijat voivat kommentoida keskustelua ohjelman aikana netissä tai lähettää kysymyksiä etukäteen sähköpostitse ari.liimatainen[ät-merkki]tammi.fi
 
FILO-studio ti 9.3. klo 18.30. Internet http://www.tammi.fi/filostudio
 
UNESCOn kansainvälinen filosofian päivä 15.11. 2007

Suomen UNESCO-kouluverkko, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry (FETO) ja Suomen filosofinen yhdistys (SFY) järjestävät jo viidettä kertaa esseetapahtuman perusopetuksen sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille.

Esseetapahtumassa on erilliset sarjat peruskoulun oppilaille ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Peruskoulujen oppilaat kirjoittavat esseen omalla äidinkielellään. Esseiden aiheissa on otettu huomioon niin pienet kuin suuremmat oppilaat. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat kirjoittavat englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (ei kuitenkaan omalla äidinkielellä). Vieraalla kielellä kirjoittavat saavat käyttää sanakirjaa apuna.

Peruskoulujen sarjan esseen aiheet voi tilata Opetushallituksesta 29.10. mennessä joko sähköpostitse osoitteesta tai postitse osoitteesta Opetushallitus UNESCO ASP / Jussi Saarinen, PL 380, 00531 Helsinki. Aikataulu kirjoittamiseen on sama kuin lukiosarjassa, mutta esseiden kirjoitustapa on vapaamuotoisempi.

Toisen asteen oppilaitosten sarjassa esseekilpailu toimii samalla myös karsintana vuoden 2008 filosofian olympialaisiin, jotka järjestetään Romaniassa toukokuussa 2008. Olympialaisten vastuullinen järjestäjä on International Federation of Philosophical Societes (FISP), jonka jäsen Suomen Filosofinen Yhdistys on. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä UNESCOn filosofian osaston kanssa.

Esseetapahtumaan osallistuvien toisen asteen oppilaitosten tulee tilata kirjoituksen aiheet Opetushallituksesta 29.10. mennessä joko sähköpostitse osoitteesta tai postitse osoitteesta Opetushallitus / Jussi Saarinen, PL 380, 00531 Helsinki. Oppilaitokset järjestivät kontrolloidun 2 tunnin tilaisuuden 29.10. - 31.10. välisenä aikana. Esseetapahtuma on myös avoin kaikille Itämeren maille. Filosofiaa ja filosofisia kysymyksiä pohtivan kirjoituksen on tarkoitus olla ytimekäs ja tiivis, pituudeltaan 2-3 sivua. Tapahtumaan osallistuvien oppilaitosten tulee valita enintään kaksi esseetä ja lähettää kirjoitukset torstaihin 1.11. mennessä sähköpostilla tai postitse Opetushallitukseen yllä mainittuun osoitteeseen.

UNESCOn kansainvälisenä filosofian päivänä torstaina 15.11. julkaistaan palkittujen osallistujien nimet tiedotusvälineille, heidän esseensä julkaistaan internetissä osoitteissa www.unescokoulu.fi ja www.feto.fi. Sen vuoksi pyydämme osallistujilta lupaa kirjoituksen julkaisemiseen. Esseistä, seminaarista ja kysykää filosofilta -tapahtumista kootaan myös julkaisu.

Rohkeasti mukaan!

Pekka Elo
National Board of Education
PO Box 380, FIN 00531 Helsinki
tel. +358 9 7747 7215
fax. +358 9 7747 7823
 
 
Syndicate content