feministinen filosofia

Syksyllä 2011 ilmestyi suomeksi kaksi feministisen filosofian klassikkoa, Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli (osa II) ja saman kirjoittajan Moniselitteisyyden etiikka. Joulukuussa 2011 joukko helsinkiläisiä filosofeja kokoontui juhlimaan jälkimmäisen teoksen julkistamista ravintola Sunniin, Senaatintorin laidalle. Useat meistä olivat opiskelijoina todistamassa feministisen filosofian tulemista suomalaisen filosofian kentälle 1990-luvulla. Hetkellisen kukoistuksen jälkeen sen merkitys tuntui kuitenkin hiipuneen. Näin siitä huolimatta, että kansainvälisillä areenoilla suomalaisten feministifilosofien näkyvyys oli kasvanut.


Illallispöydässä keskustellessamme nousi esille ajatus, että jotakin olennaista oli jäänyt kehittymättä tai kadonnut vuosien varrella: yhtäältä asemansa jo jollakin tavalla vakiinnuttaneilta suomalaisilta filosofinaisilta puuttui yhteinen foorumi, toisaalta naispuolisilla filosofian opiskelijoilla ei ollut enää samanlaista innoittavaa tukea opintoihinsa kuin ennen. Filosofiahan on perinteisesti miesvaltainen ala, jonka piiristä naisten on vaikea löytää itselleen naispuolisia esikuvia ja tiennäyttäjiä. Nyt meissä syntyi halu elvyttää ja uudistaa niitä yhteenliittymisen muotoja, jotka aikoinaan kannustivat meitä suorittamaan maisterintutkintomme ja joitakin meistä jatkamaan filosofian parissa jatko-opintoihin, väittelyyn ja tutkijanuralle. Idea vuosittaisesta seminaarista, jossa suomalaiset nais- ja feministifilosofit esittelisivät töitään ja keskustelisivat keskenään, muuttui nopeasti ajatukseksi järjestön perustamisesta. Jo samana iltana aloimme hahmotella järjestön suuntaviivoja.


Järjestön nimeksi tuli Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys, koska halusimme koota yhteen naisia mutta pitää samalla ovet auki niille, jotka kokevat päämäärämme omiksensa mutta eivät määrittele itseään naisiksi. Kaikki naisfilosofit eivät ole feministifilosofeja eivätkä kaikki feministifilosofit naisia. On myös totta, että sukupuolen filosofiassa on erilaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö kategorioita ”nainen” ja ”mies” säilyttää ja mitä feminismi on ja mitä sen tulisi olla, tai tulisiko feminismi unohtaa ohitettuna vaiheena. Me kuitenkin katsomme, että kategorioilla ”nainen” ja ”feminismi” on yhä merkitystä filosofian tekemisessä ja uralla etenemisessä.


NFY:n tavoitteena onkin nais- ja feministifilosofien aseman parantaminen ja heidän yhteistoimintansa edistäminen. Pyrimme luomaan yhdistyksen jäsenille mahdollisuuksia harjoittaa filosofiaa yhdessä järjestämällä muun muassa lukupiirejä, konferensseja ja seminaareja. Pidämme yhteyttä jäsenistöön sähköpostilistan kautta.


Tällä hetkellä NFY järjestää Helsingissä lukupiiriä, jossa luetaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikkaa, mutta jos kiinnostuneita löytyy, NFY -lukupiirejä voidaan järjestää myös muissa kaupungeissa. Lisäksi järjesteillä on ensimmäinen kansainvälinen NFY-konferenssi Women, Truth, Action (elokuu 2013), jonka esitelmäkutsu julkaistaan ennen vuodenvaihdetta. Konferenssin pääluennoitsijoiksi on kutsuttu kansainvälisiä eturivin naisfilosofeja. Nais- ja feministifilosofien esitelmöinti- ja keskustelufoorumina toimimisen lisäksi konferenssi yhdistää filosofian eri traditioiden edustajia.


NFY:llä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä jäsentä. Jäsenyys on maksuton. Jäseneksi voi liittyä lähettämällä tämän aikeen ilmaisevan sähköpostiviestin osoitteeseen virpi.lehtinen at helsinki.fi. Viestin tulee sisältää myös yhteystiedot. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa yhdistyksen tavoitteiden edistämisestä kiinnostunut henkilö.

Jäsenet saavat sähköpostilistan kautta NFY-jäsenkirjeet sekä muuta informaatiota yhdistyksen tavoitteiden kannalta olennaisista asioista ja tapahtumista.


Virpi Lehtinen (puheenjohtaja) & Erika Ruonakoski (varapuheenjohtaja)

 


Syndicate content