tekoäly

Kun historia on lopussa, kaikki tapahtumat ovat entisen toistoa. Ihmiskunta ei voi kokea maapallolla enää mitään uutta, sillä riita, vaino ja epätasa-arvo ovat enää ideologiaan perustuvia anakronismeja, eivät historian sanelemia välttämättömyyksiä. Mutta jos muualta maailmankaikkeudesta löytyisi älyllistä elämää, saattaisi olla syytä juntkauttaa historialliseksi reliikiksi muuttunut filosofia jälleen liikkeelle. Kysymys Maan ulkopuolisesta vieraasta älystä on ainoa jäljellä oleva filosofinen kysymys, sillä vierasintelligenssin löytyminen pakottaisi tarkastelemaan absoluutin absoluuttisuutta uudessa valossa.

 
SETI-hankkeessa älyllistä elämää on yritetty löytää radiosignaaleja tutkimalla. Mutta pitkän linjan SETI-tutkija Seth Shostak totesi hiljattain The Guardianin verkkosivuilla (http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2010/aug/24/alien-life-artificia...), ettei Maan kaltaisten, biologisia olentoja hyysäävien planeettojen etsiminen ole välttämättä viisasta. Shostakin mukaan älyllinen laji, joka kehittää radion, kehittää ennen pitkää myös ajattelevia koneita, joilla "ei ole taakkanaan hidasta ja päämäärätöntä darwinilaista evoluutiota". Biologian rajoitteista vapaat masiinat puolestaan voivat saada päähänsä lähteä minne tahansa, kunhan saapuvilla on kylliksi energiaa. Sen vuoksi maailmankaikkeudesta kannattaisi biologisen älyn sijasta etsiä keinoälyä.

 
Ajatus siitä, että biologiset organismit olisivat pelkkä välivaihe koneiden kehityksessä, ei ole uusi. Uutisoimisen arvoista ei ole sekään, että koneet nauttivat luottamusta: Jos haluamme todella antaa arvoa kanssaihmisellemme, sanomme, että hän on leipäheitossaan "ihan kone". Kone tenhoaa tehollaan ja herättää luottamusta toiminnallaan. Ei ole sattumaa, että erinomaisuuden vertauskuvaksi on kohotettu juuri kone. Mutta Shostakin aprikoinnit asettavat koneet ennenäkemättömään ratkaisuasemaan. Vaikka signaalin antaisi kone, merkki ulkoavaruuden älyllisestä elämästä saisi historian taas liikkeelle.

 

Tapani Kilpeläinen

 

 

Syndicate content