Väitöstilaisuus: Susanna Lindroos-Hovinheimo, "Despairing Justice and the Ethics of Legal Interpretation"

OTK, VTM Susanna Lindroos-Hovinheimo väittelee 13.5.2011 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Despairing Justice and the Ethics of Legal Interpretation" (Epätoivoinen oikeudenmukaisuus ja oikeuden tulkinnan etiikka). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Sali P III, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Desmond Manderson, McGill University, Kanada, ja kustoksena professori Kaarlo Tuori.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan oikeuden tulkinnan teoriaa. Oikeuden tulkinnassa on kyse päätöksentekijän (esimerkiksi tuomarin) sellaisesta toiminnasta, jossa hän määrittelee oikeudellisten tekstien merkityksiä tapausten ratkaisua silmällä pitäen. Koska oikeudelliset normit ovat kielellisiä ilmaisuja, nousee tarkastelun keskiöön oikeuden ja kielen suhde. Tutkimus selvittää tätä suhdetta erilaisten kieli- ja tulkintafilosofisten teorioiden avulla. Tutkimus on poikkitieteellinen sijoittuen oikeustieteen ja filosofian leikkauspisteeseen.

Oikeudellinen tulkinta eroaa merkittävillä tavoilla muiden tekstien tulkinnasta erityisesti siksi, että sitä ohjaa oikeudenmukaisuuden vaatimus sekä usein myös ratkaisupakko. Epävarmoissa tilanteissa tuomarin on ratkaistava tekstin merkitys, eikä tätä ratkaisua voida pohjimmiltaan perustella millään kielellisellä seikalla, kuten esimerkiksi sanojen tavanomaisella tai sanakirjanmukaisella merkityksellä. Kielen monimerkityksellisyys on koettu oikeusteoriassa ongelmaksi jo jonkin aikaa. Tutkimuksen merkittävin anti on, että siinä kehitetään sellainen näkemys oikeudenmukaisesta tulkinnasta, joka ei edellytä että merkitys olisi stabiili. Avoimuus voi myös olla arvokasta oikeudenmukaisuuden kannalta.

Tutkimuksen kielifilosofinen lähtökohta on Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofia, mutta sen lisäksi tarkastellaan runsaasti myös mannermaista merkitys- ja tulkintafilosofiaa, erityisesti Jacques Derridan ja Hans-Georg Gadamerin ajattelua. Wittgensteinin ja Derridan välillä on löydettävissä mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä, samoin Derridan ja Gadamerin, jotka tosin ovat monesta asiasta eri mieltä. Tutkimus päätyy näiden teorioiden perusteella kannattamaan käsitystä, jonka mukaan merkitystä on tarkasteltava ihmisten välisissä suhteissa ja kommunikaatiossa. Kysymys tulkinnan vastuusta nousee keskiöön. Tätä kautta merkityksen ongelma johtaa etiikkaan, jossa on myös kyse ihmisten kohtaamisesta ja kunnioituksesta. Sitä pohditaan tässä tutkimuksessa erityisesti Emmanuel Levinasin ajattelun kautta. Oikeuden tulkinnan etiikka onkin tutkimuksen keskeinen aihe. Tätä kautta oikeudellisen tulkinnan ongelma sijoittuu eettiseen tilaan, joka tosin samanaikaisesti heijastuu poliittiseen. Oikeuden tulkinnalle on tunnusomaista, ettei siinä olla kasvokkain toisen ihmisen kanssa eettisessä suhteessa, vaan pohdittavana on laajempia yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta koskevia kysymyksiä.