Nietzsche

ss
13.11.2007
Jokelan koulussa kahdeksan ihmistä surmannut nuori mies kertoi nettipalstoilla ihailevansa Nietzscheä ja haki oikeutusta teoilleen Nietzschen filosofiasta. Jokelan surullisten tapahtumien jälkeen Friedrich Nietzsche nousikin lukuisten nettikeskusteluiden aiheeksi. Nietzscheä kohtaan noussut mielenkiinto näkyi myös filosofia.fi-portaalissa, johon hakukoneiden kautta tulleiden osumien listalla Nietzsche nousi asiasanalistan kärkeen ja Logos ensyklopedian artikkeli ”Nietzsche” kohosi luetuimmaksi artikkeliksi.

9/11-tragedian jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi huomattavissa määrin. Todettiinkin, että tapahtumien yksi hyvä seuraus oli se, että ymmärrys ja tieto islamista levisi laajalti. Tämä on kuitenkin kovin yksipuolinen näkemys. On nimittäin niin, että jokaista hevosmiesten tietotoimistosta peräisin olevaa viheliäisintäkin muslimeja koskevaa juorua levitetään netissä ja kaduilla huomattavasti tehokkaammin kuin aidosti kriittistä tutkimustietoa. Sama tapahtuu nyt Nietzschen kohdalla.

Siksi on hyvä, että Nietzschen ja William Jamesin tietokäsityksistä väitellyt filosofi Henrik Rydenfelt otti kantaa asiaan. Rydenfelt toteaa tämän päivän Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että Nietzsche ei kehottanut ääritekoihin. Hän muistuttaa lukijoita siitä, että ”[Nietzschen] tukea ei saa mikään tietty yhteiskuntamalli, demokraattinen tai totalitaarinen” ja, että ”minkäänlaista kehotusta vihaan tai ääritekoihin Nietzschen kirjoitukset eivät sisällä.” Rydenfelt ymmärtää tietenkin, että Nietzscheä on käytetty aiemminkin hyväksi ja katsoo olevan mahdollista, että Nietzsche innoitti ampujan äärimmilleen vietyjä näkemyksiä yksilöiden eriarvoisuudesta myös Jokelan tapauksessa.

Tämä tietenkin nostaa esiin sen kysymyksen, että mitä väärinkäsitysten tai väärinkäytösten ehkäisemiseksi on tehtävä. Nettikeskusteluissa on jo törmätty sensuurivaatimuksiin. Rydenfeltin mukaan ikärajat tai varoitustarrat olisivat pikkusormen antamista totalitarismille ja lisäksi ne antaisivat nuoria mieliä kiihottavan ”kielletyn kirjallisuuden” leiman teoksille. Radikaalien ajatusten lakaiseminen maton alle olisi Rydenfeltin mukaan karhunpalvelus yhteiskunnalle ja voisi pahimmillaan ”johtaa harhaisiin käsityksiin omasta [vallitsevasta] älyllisestä ylivertaisuudesta”.

Filosofia vallitsevan yhteiskunnan tai moraalin kritiikkinä on vaarallista ja ongelmallista. Olisi kuitenkin varmasti vähintäänkin yhtä vaarallista ja ongelmallista, jos filosofia näkyisi vain ja ainoastaan arvokkaana, mutta täysin vaarattomana toimintana moraalisten polttopisteiden ulkopuolella.

En ole varma, onko tällaisten keskusteluiden aika tullut vielä tässä vaiheessa, kun Jokelan uhrien omaisten, ystävien ja muiden läheisten kokema surutyö on vasta aluillaan. Toivon, ettei tämä blogimerkintä syvennä heidän suruaan.

Sami Syrjämäki
Vieras
03.09.2009
Nietzsche ei edes tekstissään kehota minkäänlaiseen syrjintään, tai "väärin ajattelijoiden" paheksuntaan. Hänen käsityksensä yli-ihmisestä on henkisesti kasvanut yksilö, joka voi edustaa mitä tahansa ikää,"rotua", tai yhteiskuntaluokkaa. Millä perusteilla hänen töitään saa sensuroida, jos muutama ihmistä käsittää väärin. Näille väärinkäsittelijöille muutenkin oli ihmisviha ajatukset nousseet täysin muista lähteistä, ja Nietzscheä käytettiin pikemminkin oikeutuksena, kuin syynä tekoihin.
Tragedian synty
27.12.2007
Miten niin Nietzscheä ei voida yhdistää väkivaltaisuuten mitenkään? Ennemmin voisi sanoa, että Nietzscheä ei voi mitenkään yhdistää väkivallattomuuteen ja muuhun nykyisin trendikkääseen humanistiseen "kaikilla on oikeus elämään ilman kärsimystä" -tuubaan, jota Nietzsche vastusti vahvasti. Nietzsche ei esittänyt mitään selkeää ja suoraviivaista oppia siitä miten pitäisi toimia, mutta mikään ei viittaa siihen, että Nietzsche olisi pasifisti tai muutenkaan itkisi minkään väkivallan tekojen takia. Jokelan ampuja ei ollut mikään ruudinkeksijä ja hän oli lukenut Nietzscheä vain pinnallisesti ja tajunnut tuskin mitään. Kaikista vaarallisinta onkin omia Nietzsche tukemaan omaa sosialismia tai jotain muuta humanistista ideologiaa, joita Nietzsche vihasi yli kaiken. Nietzsche voi korkeintaan olla jonkin sortin innoittaja, mutta mitään ideoita, jotka syntyvät näistä ideoista ei kannata sanoa Nietzschen kannattaneen edes teoriassa, koska se olisi vain itsensä huijaamista.
Sami Yli-Karjanmaa
16.12.2007
Kirjoittaja kommentoi kommenttiani alkuperäisen kirjoituksen virkkeeseen "9/11-tragedian jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi huomattavissa määrin" seuraavasti: "Se tarkoittaa, että kyseisten iskujen jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi suuresti." Pahoittelen epäselvää kysymystäni. En kysynyt virkkeen merkitystä vaan sen seikan, että kirjoittaja kirjoitti kuten kirjoitti, ts. problematisoimatta 9/11-tragedian ja islamin suhdetta. Ko. suhde eroaa siinä mielessä Jokelan tapauksen ja Nietzschen suhteesta, että jälkimmäisessä lienee ollut kyse yksilön tarkoitushakuisuudesta tai silkasta väärinkäsittämisestä, ei tavoitteesta saattaa Nietzsche huonoon huutoon. Edellisen kohdalla taas on näyttöä tavoitteesta osoittaa lavastetun hyökkäyksen avulla, että öljyrikkaat alueet on otettava USAn valvontaan. Kaiken esille tulleen (viittaan esim. uskonnonfilosofi David Ray Griffinin kirjoihin) valossa tulisi mielestäni pidättyä ilmaisemasta sellaista epäsuoraakaan hyväksyntää viralliselle 9/11-tarinalle, mitä sen problematisoimatta jättäminen merkitsee.
ss
16.12.2007
Kirjoitukseni ei käsitellyt varsinaisesti 9/11-tapahtumia, joten niiden suhteet islamiin  eivät kuuluneet tähän kirjoitukseen. Tässä blogimerkinnässä ei ollut lainkaan tuota suhdetta koskevia väitteitä.

Kappaleessa, johon viittaat kirjoitan siitä, miten Jokelan ja 9/11 -tapahtumien jälkeen ihmisten ja median mielenkiinto suuntautui tiettyihin asioihin, islamiin ja Nietzscheen, ja  kuinka mielenkiinnon lisääntyminen johtaa suuressa määrin myös disinformaation lisääntymiseen. Tämä on pieni huomautus siihen väitteeseen, että 9/11-tapahtumien jälkeen nimenomaan tieto islamista leviäisi kasvaneen mielenkiinnon seurauksena.

Sami Syrjämäki
M.K.
14.12.2007
Sami Syrjämäki kirjoitti: "Filosofia vallitsevan yhteiskunnan tai moraalin kritiikkinä on vaarallista ja ongelmallista." Häh? Mitähän tällä ajetaan takaa? Pitäisikö filosofian olla vallitsevan yhteiskunnan ja moraalin systematisoitua järkeistämistä ja oikeuttamista? Tällöin filosofia kyllä kuihtuu halvaksi ja puisevaksi moralisoinniksi. Vai myöntääkö kirjoittaja, että filosofian tuleekin olla "vaarallista ja ongelmallista"? Tällaistahan filosofia parhaimmillaan on ollutkin: vaarallisuus ymmärrettynä vallassaolevien käsitysten ja yhteiskunnallisten voimien osuvana kritiikkinä ja ongelmallisuus ymmärrettynä uusien kysymysten herättämisenä ja yhteiskunnallisten epäkohtien esilletuontina. Tässä mielessä Nietzschen filosofiassakin on myös joitain "vaarallisia ja ongelmallisia" aineksia positiivisessa mielessä.
ss
16.12.2007
Kuten kirjoitin: "Olisi kuitenkin varmasti vähintäänkin yhtä vaarallista ja ongelmallista, jos filosofia näkyisi vain ja ainoastaan arvokkaana, mutta täysin vaarattomana toimintana moraalisten polttopisteiden ulkopuolella."

En ottanut kantaa siihen millaista filosofian tulee olla. Filosofia, joka on vaarallista ja ongelmallista vallanpitäjien kannalta voi olla erinomaista filosofiaa, mutta ei ole sitä automaattisesti. Kaikki erinomainen filosofia ei myöskään käsittele aiheita, joilla on suoraan merkitystä vallanpitäjien tai vallitsevan moraalin kannalta.

Sami Syrjämäki
Sami Yli-Karjanmaa
10.12.2007
"9/11-tragedian jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi huomattavissa määrin." Hm. Tarkoittaako tämä, että kirjoittaja katsoo 9/11-tragedialla ja islamilla olleen oikeasti tekemistä toistensa kanssa? En tarkoita nyt sitä triviaalia seikkaa, ettei moista tekoa ylipäänsä voisi käsittääkseni perustella islamin opeilla, vaan sitä, ettei kertomuksella muslimifundamentalistinuorukaisista teon suorittajina ole sen enempää uskottavuutta kuin Puolueen päätöksellä kulloisestakin vihollisesta Orwellin Vuonna 1984 -kirjassa. Ainakaan itse en ole nähnyt minkäänlaista vakuuttavaa selontekoa syyllisistä.
ss
13.12.2007
Se tarkoittaa, että kyseisten iskujen jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi suuresti. Sitä, että iskuilla ja ihmisten mielenkiinnon heräämisellä on jotain tekemistä keskenään.

Sami
pikku-friedrich
26.11.2007
Kiitos harkitusta ja järkevästä vastauksesta, Sami. Sain juuri ne argumentit mitä toivoinkin saavani. "Kristillinen etiikka" oli pienoinen provo - sen tunnustan. Mutta kuitenkin: Nietzsche on helposti dynamiittia sellaiselle, joka kärsii kohtalonkysymysten äärellä. Sen vähätteleminen oikeaoppisuuden kaavusta käsin pakostakin ärsyttää, mutta kyse taisi todellakin olla vain balanssin luomisesta keskusteluun. Se että Rydenfeltin täytyi ladella itsestäänselvyyksiä kertoo paljon niistä valmiuksista, joita Hesarin keskivertolukijalta löytyy. Sen taas näkisin puoltavan käsitystäni siitä, että Nietzschen teksti voi hyvinkin olla vaikuttavampaa satunnaiselle (väärin)lukijalle kuin kaikenlukeneelle akateemikko Harri Harkitsevalle, joka pystyy etääntymään tekstistä paremmin kuin edellämainittu. Sekin on paljastavalla tavalla ikävää, että filosofi "tarvitsee" julkiset apologeettinsa vielä yli 100 vuotta kuolemansa jälkeenkin.

Tämä "Nietzsche-kohu" on kuitenkin hyvä aasinsilta paljon tärkeämpään asiaan, eli Pekka Elon lausuntoihin Platonin Valtion demokratianvastaisuudesta ja siitä mahdollisesti koituvista filosofianopetuksen uusista tuulista. Aihe ansaitsisi oman fooruminsa - vai onko se jo "vanha uutinen"? Elon lausunnot herättävät useita tärkeitä kysymyksiä, kuten: mikä on lukion filosofianopetuksen tarkoitus, mikä on sen arvo, mitä se palvelee, sekä mikä sen suhde vallitseviin ideologioihin? Onko sillä kasvatuksellista merkitystä vai kuuluuko se ainoastaan "yleissivistykseen"? Entä onko kriittisellä ajattelulla mitään todellista sijaa lukiossa? Myöskin kysymykset kasvatuksesta noin yleensä kietoutuvat noihin kysymyksiin.

Se mitä Elo lausahti - suhteutettuna hänen asemaansa Opetushallituksen filosofian opetuksen kehittämisestä vastaavana opetusneuvoksena - on paljon huolestuttavampaa, kuin nettifoorumeita mielipiteillään töhertelevien massojen käsitykset N:stä.

Onko Elon lausuntoon reagoitu ns. leipäfilosofien suunnalta?
tere
21.11.2007
Mun mielestä yks parhaita blogikirjoituksia aiheesta on ollut Leevi Lehdolla. Meneepi näin:

At the same time, I cannot help thinking of reports about the now deceased perpetrator - a severely misguided amateur Nietzschean-Darwinist megalomaniac, it seems - having suffered from "heavy harassment" from his pals at school. And of his (sublimated - but I admit this is amateur psychology from my part) proclamations about the need to stand up for the rights of the stronger, the cleverer. (The stupid ones should serve as slaves to the clever ones, not vice versa, he wrote.) In my eyes, it is not "the Internet" that this bullshit comes from, much more the current dream world of all the mainstream media with their endless Survival of the Fittest Game Shows and sort of generalized atmosphere of mobbing.
[...]
Should this, or something like it, be the case, what we'd need would not be more control on the use of the Net by youngsters, but instead NEW MEASURES TO BETTER EXPOSE THE EDUCATORS TO THE SAME. After all, as indicated, this may be the only perspective that - if endorsed - might have helped to prevent the tragedy that hit us in Jokela at noon yesterday.
Sama koskee Nietzscheä, tarvitaan "NEW MEASURES TO BETTER EXPOSE THE EDUCATORS TO N"
Fegs
19.11.2007
Linkkivinkki asiaan liittyen ja foorumia odotellessa... http://www.hs.fi/keskustelu/Opetushallitus+varoittaa+opettajia+Platonin+...
viiksekäs pikku-friedrich
19.11.2007
Miten niin Nietzscheä on tässä "käytetty hyväksi"? Ehkä laiskojen, yleistyksiä tekevien toimittajien toimesta, mutta tuskin P-E. Auvisen. Oi kun on hienoa, että "Nietzschestä väitellyt" kertoo miten Nietzsche tulee ymmärtää ja millaisia johtopäätöksiä hänen ajatuksistaan tulee tehdä. Tämähän on vielä halpahintaisempaa sumutusta kuin Nietzschen täydellinen vetäminen pois natsismista sen tähden, että hän vieroksui antisemitismiä. Natsitkin "ymmärsivät hänet väärin." Tämä uutinen tuli juuri: "Filosofit inspiroivat ihmisiä tekoihin myös akateemisten kammioiden ulkopuolella!" Ja heti perään toinen: "Ideat - ne todella vaikuttavat!" Eikö Nietzschen näkemyksistä etiikasta ole myös johdettavissa Jokelan surmien kaltaisia tekoja ja niiden taustalla olleita ideoita paljon paremmin, kuin vaikkapa esim. kristillisestä etiikasta? Miksi Nietzsche pitäisi desinfioida tämän asian suhteen? Miksei "Yli-ihmiseksi" itsensä lukeva voisi rakentaa sen kaltaista eettistä rakennelmaa (Jumalahan on jo kuollut), kuin mitä P-E. Auvinen kyhäsi kasaan, ja vieläpä toimia sen mukaisesti, sen kummemmin "orjamoraalista" välittämättä? Lisää halpoja vetoja: "Minkäänlaista kehoitusta vihaan tai..." Puuh.
ss
21.11.2007
En tietenkään väitä, että Nietzschen filosofia olisi vaaratonta tai ongelmatonta. Väitän, että se ei ole vain ja ainoastaan vaarallista tai ongelmallista. Näinä päivinä se näyttää – täysin ansiotta – radikaalilta väitteeltä.

Rydenfelt ei käsittääkseni kertonut ”miten Nietzsche tulee ymmärtää ja millaisia johtopäätöksiä hänen ajatuksistaan tulee tehdä”. Kaikki ymmärtävät, että tekstit elävät ja saavat merkityksiä, myös kirjoittajan intentioiden ulkopuolella. Rydenfelt muistutti yleisöä siitä, ettei asia ole suinkaan niin yksinkertainen kuin useissa puheenvuoroissa eri palstoilla väitetään olevan. Rydenfeltin esiintuomat piirteet Nietzschen filosofiasta ovat yhtä olennainen osa Nietzscheä kuin julkisuudessa hokemaksi muuttunut yli-ihmisen käsite. Nietzsche-hysterian keskellä on hyvä tuoda esiin muitakin näkökulmia kuin vain se, joka keskustelua dominoi. Se on suorastaan filosofin tehtävä.

Auvinen haki, tai hänen ainakin väitetään hakeneen, oikeutusta tappamiseen Nietzschen teoksista. Tällaisen teon oikeuttamiseen tarvitaan kuitenkin muitakin perusteita kuin sen toteaminen, että Nietzschen teoksissa puhutaan orjamoraalin hylkäämisestä ja yli-ihmisestä.  Niiden hokeminen on halpa veto. En ole toistaiseksi nähnyt kenenkään esittävän kuinka Jokelan surmat ”johdetaan” Nietzschen filosofiasta. Toki olen nähnyt, että surmaaja ihannoi Nietzscheä ja perusteli tekojaan Nietzscheen vedoten. Sama on kuitenkin tapahtunut myös muiden kuin Nietzschen kohdalla. Jos esimerkiksi katsomme mainitsemaasi kristillistä etiikkaa, niin sen nimissä tai sen innoittamana on tehty ja tehdään väkivaltaa suunnattomasti enemmän kuin Nietzschellä ratsastaen. Väkivaltaisten tekojen inspiraation lähteenä Nietzsche on kääpiösarjalainen.

Nietzscheä on syytä tarkastella muistakin perspektiiveistä käsin kuin valtoimenaan vellovan kauhistelun ja moralismin leimaaman keskustelun tarjoamista hyi-hyi-vuorosanoista, ja Rydenfeldt tarjosi mahdollisuuden tähän. Se, ettei halua tarttua tähän tilaisuuteen on tietenkin inhimillistä, ehkä jopa liian inhimillistä.

Sami Syrjämäki