Tapahtumat vuodelle 2012

Konservatiivit vs. liberaalit – vai onko kumpiakaan?

Keskustelu Eduskunnan Kansalaisinfossa 19.12. klo 14


Ranskan vallankumous synnytti yhä vaikuttavat tavat jäsentää poliittista kenttää. Puolueitten sisällä tuntuva vanhoillisuuden ja vapaamielisyyden välinen jännite on jo jättämässä varjoonsa puolueitten välille piirtyvän jaon vasemmistoon ja oikeistoon. Vai onko näin? Missä näkyy suomalainen konservatiivisuus tai liberaalisuus? Tunnustaako kukaan näitä värejä?


niin & näin (1994) juhlistaa 75. numeronsa ilmestymistä järjestämällä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden 19. joulukuuta klo 1415.30 Helsingissä Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3.

Monialaisena yhteiskuntakriittisenä debattifoorumina tunnettu filosofinen aikakauslehti niin & näin päättää kuluvan vuosikertansa muhkeaan numeroon 4/12, johon sisältyy laaja teemapaketti konservatismin ja liberalismin historiallisista taustoista ja nykyaikaisista muodoista. Kirjoittajina ovat muiden muassa tutkijat Emilia Palonen, Petri Koikkalainen ja Mika Luoma-aho, haastattelussa professori Michael Freeden sekä suomalaiset politiikantekijät. Numeroa painetaan ylimääräiset 200 kappaletta joululahjaksi kaikille paljon puhutuista yhteisistä asioista vääntäville kansanedustajille.


Eduskunnassa pidettävään ajatustenvaihtoon saapuvat parlamentaarikot Outi Alanko-Kahiluoto ja Ilkka Kantola sekä tutkijat Laura Parkkinen, Tommi Uschanov, Vesa Vares ja Elina Vuola. Vuoropuhelua virittelevät n & n -toimittajat Sami Syrjämäki ja Jarkko S. Tuusvuori. (Vares, Vuola, Syrjämäki ja Tuusvuori myös kirjoittavat 4/12:ssä.)


Tervetuloa osallistumaan!



Yhteystiedot

niin & näin filosofinen aikakauslehti, filosofinen kirjasarja, filosofisia tapahtumia

www.netn.finumero 4/12 ilmestyy 12. joulukuuta; saatavilla mm. Akateemisesta kirjakaupasta ja netistä: netn.fi/kauppa

p. 044540 02 68 / Syrjämäki & jarkkostuusvuori at hotmail.com / Tuusvuori


Järjestäjä

niin & näin yhdessä sosialidemokraattisen ja vihreän eduskuntaryhmän kanssa


Hölderlin-päivä, 18.12.2012, Tampere, Telakka

niin & näin -lehti ja Tampereen yliopiston kieli- käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö järjestävät 18.12.2012 julkaisuseminaarin Friedrich Hölderlin (1770–1843) runoudesta, ajattelusta. Seminaarissa juhlistetaan Hölderlinin Teosten käännöstä (suom. Johan L. Pii), joka yli 500-sivuisena kokoaa Hölderlinin runouden ytimen ja filosofiset fragmentit yksiin kansiin.

Painotuoreena seminaariin saadaan myös niin & näin -lehden numero 4/2012, jonka
teemakokonaisuus esittelee monipuolisesti filosofista Hölderlin-tutkimusta. Akateemisen annin ohella seminaarissa päästään kokemaan Esa Kirkkopellon ohjaama monologi “Suloisessa sinessä”, joka tulkitsee Hölderlinin samannimisen runoluonnoksen kehollisesti.

Hölderlinin Teokset ja niin & näin -lehden teemanumero ovat seminaarissa saatavilla erikoishintaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Paikka ja aika: Tampere, Ravintola Telakka, 2. Krs (Tullikamarinaukio 3), klo 10–16.

Opiskelijoille: Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opiskelijat voivat suorittaa seminaarin esseellä (5 op), jota on mielekästä täydentää lukemalla Teokset ja tutustumalla Hölderlin-tutkimukseen. Osallistuminen voidaan myös hyväksilukea luentopassilla. Suorituksesta sopii neuvotella

Lisätiedot: Antti Salminen, antti.e.salminen at uta.fi

Ohjelma:
10.15 Tervetuliaiset ja julkaisujen esittely
10.30 Esitelmät
-Pajari Räsänen: “Sillä sydämeni kuuluu kuolleille”: Hölderlin, kuolema ja puolet
elämästä
-Jarkko Toikkanen: Hölderlin ja Paul de Man
Kahvitaukonen (omakustanteinen)
-Johan L. Pii: Hölderlinin kukat ja salamat. Kielen aukeaminen ja ilmestys runoudessa.
-Antti Salminen: Pallaksch; Hölderlinin sana Celanin runossa
12.45 Lounas (omakustanteinen)
13.30 Monologi “Suloisessa sinessä” (esit. Sami Vehmersuo; ohj. Esa Kirkkopelto)
14.30 Paneelikeskustelu Mitä merkitsee Hölderlinin kääntäminen? (kääntäjä Johan L. Pii, ohjaaja Esa Kirkkopelto, päätoimittaja Antti Salminen, pj. Pietari Kylmälä)


“Täynnään on hyvyys; ei kukaan yksin
Voi käsittää jumalaa.
Vaan missä vaara on, siellä myös
Pelastus kasvaa.”

– “Patmos” (myöhempi muotoilu)

Perjantaina 14.12 klo 17.00–18.30 Gaudeamus Kirja ja Kahvissa (Vuorikatu 7, 00100 Helsinki).

 

Paneelissa keskustelevat Ari Korhonen, Susanna Lindberg ja Janne Porttikivi

 

”Tämä suuri paluu Hegeliin ei ole mitään muuta kuin epätoivoista Marxin vastustamista.” (Althusser)

 

Saksalaisen idealismin äärimmäiseksi pisteeksi sanotulla Hegelillä on 1900-luvun alusta lähtien ollut erikoinen asema Ranskassa. Aluksi Hegeliä luettiin tuskin lainkaan. Sitten Alexandre Kojèven tunnetut Hegel-luennot 1930-luvulla läpäisivät hetkessä koko ranskalaisten filosofisten, poliittisten ja yhteiskuntatieteellisten keskustelujen kentän.

 

Hyvin pian tästä Kojèven Hegelistä kuitenkin tuli sellainen hegeliläisyyden muoto, jota oli välttämätöntä vastustaa niin poliittisesti kuin filosofisestikin. Viimeistään 1960-luvun lopusta lähtien koko ranskalaiseksi nykyajatteluksi kutsuttu perinne oli Hegeliä vastaan. Näihin päiviin asti ranskalaiset keskustelut on voinut mieltää yleistetyksi ”anti-hegeliläisyydeksi” (Gilles Deleuze) ja ”Hegelin pakenemiseksi” (Michel Foucault). Koska Hegelin, jos jonkun, suhteen on niin, että yritys vastustaa, kritisoida tai lukea uudelleen päätyy olemaan kaikkein eniten hegeliläistä, on puhuttu myös Hegelin hylkäämisestä, absoluuttisesta valinnasta tyyliin joko Hegel tai Spinoza, kuten Pierre Macherey on muotoillut.

 

Samaan aikaan Hegeliin on Ranskassa kuitenkin palattu joko suoraan tai kiertoteitse. Esimerkiksi Louis Althusser ja Jean Hyppolite etsivät omilla tavoillaan jo 1940–50-luvuilla mahdollisuutta löytää toinen, ei-dialektinen, ei-humanistinen ja vallankumouk­sellinen Hegel. 

 

Myöhemmin sekä Alain Badiou että Slavoj Žižek ovat selvittäneet lähtökohdakseen erikoisella tavalla Jacques Lacanin tuotannon kautta välittyvän Hegelin. Erityisesti Žižek on korostanut Hegelin ajattelun merkitystä. Ehkä yllättäen Hegelistä on löydetty kumppani myös kontingenssin, muutoksen, plastisuuden ja materiaalisuuden ajatteluun.

 

Mitä tämä Hegelin kummittelu on? Miksi Hegelillä on tällainen asema juuri Ranskassa, maassa, jossa Hegelin itsensä mukaan ihmisillä on pipo liian tiukalla ajatella? Miksi Aleksandre Kojèven luennot ovat yhäkin tärkeää luettavaa?

 

Tervetuloa keskustelemaan! Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja www.tutkijaliitto.fi


Oulun Sokrates-kahvilan syksyn viimeinen tapaaminen on tiistaina 11.12.2012 klo 18 kulttuuritalo Valveella. 

Sokrates-kahvilassa käydään ohjattuja filosofisia keskusteluja, joiden aiheet tulevat osallistujilta joko etukäteen sovittuina ensipuheenvuoroina tai joskus spontaaneina ehdotuksina itse tilaisuudessa. Tuolle 11.12.2012 kerralle alustuksena toimii edellisenä tiistaina 4.12.2012 klo 19 Valveella Studiossa esitettävä elokuva: Michelangelo Antonionin Seikkailu. Keskusteluja ohjaavat vuorollaan Hannu Juuso, Markku Veteläinen, Riku Välitalo ja Vesa Teppo. Tilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy. Tulevat keskustelut ja aikaisemmista koosteet näkyvät myös Sokrates-kahvilan blogissa: http://sokrateskahvila.wordpress.com/
AID is the new forum for interdisciplinary conversation coordinated, by the Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences, University of Helsinki, Finland.

http://www.helsinki.fi/tint/aid.htm

Pursuing a conversational culture that is both leisurely and rigorous, AID explores disciplinary identities and interdisciplinary relations by focusing on specific topics, viewed from different disciplinary perspectives. You will learn general lessons about interdisciplinarity even though you might not be desperately interested in the topic of
the day.

For future sessions, topics that are being considered include social theory and social ontology, climate change, religion and science, realism, the role of biology in the social sciences, and more. If you have suggestions, please send to <uskali.maki at helsinki.fi>.

Here is the programme for the Autumn 2012 term:

--------

Monday 15 October, 14-16 (place TBA soon)
“Debt and its images: Through the lenses of economics and political science” discussed by Tuomas Malinen and Ville-Pekka Sorsa (University of Helsinki)
[FOR BACKGROUND READINGS, SEE BELOW]

Monday 12 November, 14-16
"Why does mainstream economics appear so autistic to so many? A mere
misunderstanding?" discussed by Heikki Patomäki (Political science, U of Helsinki) and Hannu Vartiainen (Economics, U of Helsinki)

Monday 10 December, 14-16
“Shared histories as an example of the black hole between disciplines, or how to approach people’s experience of history” discussed by Pentti Anttonen (Folkloristics, University of Helsinki) and Jorma Kalela (History, University of Turku)


--------

The speakers of the first session have listed some BACKGROUND READINGS
for those who might want to prepare themselves in this way:

- Graeber, David. 2011. Debt: The First 5000 Years. Melville House.
- Lancaster University Cultural Political Economy Research Centre,
papers for the workshop "On debt":
http://www.lancs.ac.uk/cperc/events/seminars.htm
- de Goede, Marieke. 2004. Repoliticizing financial risk. Economy and
Society, 33(2), 197-217.
- Joe Deville: Debt collection devices: tracing domestic technologies
of affect. http://www.re-public.gr/en/?p=1462.

- Gurley, John and Shaw, E.S. (1955). Financial aspects of economic
development. The American Economic Review, 45(4): 515-538.
-Calderon, Cesar and Liu, Lin (2003). The direction of causality
between financial development and economic growth. Journal of
Development Economics, 72(1): 321-334.
- Sargent, Thomas (2012). Nobel lecture: Unites States then, Europe
now. Journal of Political Economy, 120(1): 1-40.
- Schularik, Moritz and Taylor, Alan M. (2012). Credit booms gone
bust: monetary policy, leverage cycles and financial crises,
1870-2008. American Economic Review, 102(2): 1029-61.


http://www.helsinki.fi/tint/aid.htm

For further information, contact Pekka Mäkelä, pekka.a.makela at helsinki.fi.

FM Inkeri Kinnari väittelee 8.12.2012 klo 12 Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa latinalaisen filologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja kotiin vietäväksi. H. G. Porthanin väitösteesit ja akateeminen kasvatus”.

Väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopiston Tauno Nurmela –salissa (ls. 1).

Vastaväittäjänä on dos. Raija Sarasti-Wilenius Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jyri Vaahtera.

Väitöskirja on julkaistu Annales Universitatis Turkuensis –sarjassa ja se on luettavissa sähköisenä Turun yliopiston julkaisuarkistossa osoitteessa:
https://www.doria.fi/handle/10024/86131



Väitös: Georges Bataille, historia ja taide, 7.12.2012 klo 12:00, Turun yliopisto

Perjantaina 7. joulukuuta 2012 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Roni Grénin väitöskirja ”Georges Bataille, historia ja taide”.  Virallisena vastaväittäjänä toimii FT Elisa Heinämäki Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Altti Kuusamo.

http://www.doria.fi/handle/10024/86147

Platon-klubi 5.12. klo 18-20 Kirjakauppa Kirjassa, lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24


Merleau-Pontyn ruumiinfilosofia ja sen avautuminen filosofian ulkopuolelle

Filosofisia kirjoituksia -teoksen toimittaneet ja suomentaneet Tarja Roinila ja Miika Luoto esittelevät Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfilosofiaa ja keskustelevat siitä, millaisia suhteita tämä filosofia solmii filosofian ulkopuolelle, esimerkiksi taiteeseen, kirjallisuuteen, tanssiin, lääketieteeseen ja arkkitehtuuriin. Kuinka Merleau-Ponty itse ammensi filosofian ulkopuolelta ja kuinka hänen ajatuksensa elävät muualla kuin filosofiassa? Jo suomennostyö on ollut kaunokirjallisuuden suomentajan ja filosofin uutta luovaa yhteistyötä. Yleisön toivotaan osallistuvan poikkitieteelliseen, tunnustelevaan keskusteluun!


Vapaa pääsy.

In the next HPRS session Tuesday 4.12.2012, 18:00-19:45, in Porthania 617 (Yliopistonkatu 3, Helsinki) Alan Coffee (Kings College London), "Slave narrative and the  republican tradition”

PLEASE NOTE THAT EXCEPTIONALLY THE SEMINAR TAKES PLACE AT NIGHT FROM  18:00 ONWARDS (no academic quarter)

Maailman paras maa – Keskustelua Suomesta ja suomalaisuuksista itsenäisyyspäiväviikolla tiistaina 4.12.2012 klo 16.00–18.00 SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki

"Kukaan ei enää usko hankkeeseen, jonka nimi on Suomi. Jokainen vain vetää
piikkilankaa oman talonsa ympärille ja on vihainen naapurille, koska se
ajattelee tai tuntee väärin. Ja sitten pitäisi kansan ryhtyä talkoisiin
etsimään jotakin yhteyttä."
 (Kristian Smeds, HS 7.10.2012 )

Mistä Suomi-puheessa ja suomalaisuuden pohdinnassa on kyse aikana, jolloin
kansalliset, kulttuuriset, kielelliset ja etniset politisoituvat uusin tavoin taloudellisen ja poliittisen kriisin vaivaamassa Euroopassa? Mistä ja miten puhumme tänään, kun puhumme Suomesta ja suomalaisuudesta?  – Mistä kertoo tänä syksynä ilmestyvien Suomea ja suomalaisuutta käsittelevien teosten monilukuisuus?

Ohjelma

Arvoisat juhlavieraat, Olli Löytty

Paneeli ja yleisökeskustelu, joita johdattelee Kaarina Hazard
Puheenvuorot Maailman paras maa, Miksi Suomi on Suomi ja Suunnaton Suomi
teosten kirjoittajilta: Anu Koivunen, Henrik Meinander, Risto E. J. Penttilä,
Hanna Suutela, Tommi Uschanov ja Juhana Vartiainen

Jo joutui armas aika, Tuomas M. S. Lehtonen

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ei ennakoilmoittautumista.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan.


Tiedustelut: Sirkka-Liisa Mettomäki (sirkka-liisa.mettomaki at finlit.fi), puhelin
040 580 4964

SAATTOHOITO ILMI
 
Seminaari keskittyy kuolemansairaan hoitopolkuun, kotisaattohoitoon, kuolinavun problematisointiin ja yleisiin kuolemaa koskeviin luuloihin.
Paikka: Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion auditorio, Maunonkatu 1
Aika:    1.12.2012 kello 12.00-15-00

Puhujat:
LT, onkologi Eeva Rahko, Oys,  Onko saattohoidossa toivoa?
Sairaanhoitaja Anitta Koivisto, Oulun kaupunginsairaala, Saattohoito kotona mahdollista kuolemaan saakka.
Puheenjohtaja, eutanasiayhdistys Exitus ry, Jaakko Ojanne, Kuolema - pelätty, sallittu, kaivattu.
 
Tilaisuus on maksuton avoin yleisötilaisuus
 
Oulunseudun Vapaa-ajattelijat ry
Jouko Saksio
puheenjohtaja
 
Yhteyshenkilö: Jouko Saksio
0405360345

Marraskuun (30.11) Perjantai-Parlamentissa keskustellaan eutanasiasta. Mitä eutanasialla tarkoitetaan ja minkälaisia filosofisia ja eettisiä kysymyksiä siihen liittyy?

Kysymme; mikä on vakavasti sairaan tai vammautuneen yksilön oikeus päättää omasta kuolemastaan? Mitä eutanasian salliminen tarkoittaisi paitsi potilaan itsensä ja hänen lähiomaisten niin myös lääkäri- ja yleisen yhteiskuntaetiikan kannalta? Kysymys siitä, kenellä on oikeus tehdä eutanasiaa koskevia päätöksiä ja millä perusteella, on niin ikään oleellinen.

Perjantai-Parlamentin vieraaksi ravintola Birgeriin (Hämeenlinna) saapuvat ylilääkäri, Terho-kodin johtaja Juha Hänninen ja lääketieteen etiikan dosentti Pekka Louhiala. Tervetuloa. Ilta aikaa 18.00

Luonnonfilosofian seuran ohjelma syksyllä 2012

Ohjelmamme ovat tavanmukaisesti parillisten viikkojen tiistaina Tieteiden talossa, salissa 505, klo 18.15 -20.00.

18.9.2012 Dos. Tarkko Oksala: Electromediatiivinen kasvatus, haaste tieteelle ja humanismille. Kommentattorina Tkt Viljo Martikainen.

02.10.12 Prof. Uskali Mäki: Tieteitten välisyys, laiminlyöty alue
tieteenfilosofiassa

16.10.12 Prof. Ilkka Hanski:"Miksi lajien kato ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ei kiinnosta ihmisiä?"

30.10.12 PhD  Martti Puohiniemi: Sosiaalipsykologisen arvotutkimuksen historia, nykyisyys ja tulevat haasteet.

13.11.12 TkT Viljo Martikainen: Ymmärryksen ymmärrys. Kommentaattorina Dos. Tarkko Oksala.

27.11.12  Seuran syyskokous ja Emeritusprofessori Stig Stenholmin
esitelmä: Fyysikon pyrkimys totuuteen.


11.12.12 Pikkujoulu: Heikki Mäntylän lyhytfilmejä

yhteystiedot: Avril Styrman, sihteeri, www.lfs.fi
+358 40 7000 589

27.11.2012 - 27.10.2012
Marraskuussa tapaamiset ovat ti 13.11.2012 ja 27.11.2012 klo 18 Kulttuuritalo Valveella. Sokrates-kahvilassa käydään ohjattuja filosofisia keskusteluja, joiden aiheet tulevat osallistujilta joko etukäteen sovittuina ensipuheenvuoroina tai joskus spontaaneina ehdotuksina itse tilaisuudessa. Keskusteluja ohjaavat vuorollaan Hannu Juuso, Markku Veteläinen, Riku Välitalo ja Vesa Teppo. Tilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy. Tulevat keskustelut ja aikaisemmista koosteet näkyvät myös Sokrates-kahvilan blogissa: http://sokrateskahvila.wordpress.com/

Tervetuloa Nuori Voima -lehden Nietzsche-salonkiin!


Onko Nietzsche pelastettava (jälleen) taantumuksellisten ajattelijoiden kynsistä? Mitä Nietzschen ajattelulla on annettavaa tänä päivänä Euroopalle, joka painii uusfasismin ja depression kourissa? Missä luuraa Foucault'n ja Deleuzen edistyksellinen Nietzsche?

 

Keskustelun puheenjohtajana toimii filosofi Tuomas Nevanlinna, keskustelemassa tutkijat Miika Luoto ja Jemima Repo. Myöhemmin sana avataan myös yleisölle. Tervetuloa! Tilaisuus järjestetään perjantaina 23.11. klo 19 alkaen tiloissamme (Fredrikinkatu 23 D 4, sisäpiha, 3. kerros). Vapaa pääsy, vapaa tunnelma. Myymme omakustannehinnalla juotavaa.

 

Salongista laaditaan kirjallinen raportti Nuoren Voiman tulevaan Nietzsche-teemanumeroon (2/2013).

 

Tuomas Nevanlinna on helsinkiläinen kirjailija, suomentaja, keskustelija ja luennoitsija. Häneltä ovat ilmestyneet mm. kirjat Uskon sanat (yhdessä Jukka Relanderin kanssa, Teos 2011), Nurin oikein (Teos 2006) sekä Kuninkaista ja Narreista (Kirjapaja 2004). Nevanlinna on toiminut myös Nuoren Voiman päätoimittajana sekä Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajana.


Miika Luoto on estetiikan ja filosofian tutkija. Hän on julkaissut kirjan Heidegger ja taiteen arvoitus (2002), toimittanut Jussi Backmanin kanssa kokoomateoksen Heidegger: ajattelun aiheita (2006) sekä toimittanut ja suomentanut Tarja Roinilan kanssa valikoiman Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia (2012). Hän on lisäksi julkaissut lukuisia artikkeleita ja suomennoksia mannermaisesta filosofiasta ja estetiikasta eri lehdissä ja kokoomateoksissa.


VTT Jemima Repo on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut feministiseen politiikan tutkimukseen, biopolitiikkaan ja jälkistrukturalistiseen poliittiseen ajatteluun. Tutkimuksissaan Repo on tarttunut useaan aiheeseen mm. väestöpolitiikkana, tasa-arvopolitiikkaan, poliittiseen väkivaltaan, populaarikulttuuriin ja ääriliikkeisiin. Väitöskirjassaan ’The Biopolitics of Gender’ hän tutki gender-käsitteen biopoliittisia ulottuvuuksia ja alkuperää.